|
|
Post by minna on Mar 12, 2009 12:44:37 GMT 2
//moonlight tänne hahmonsa kanssa kiitos~  // Yasuki Uros on kävelemässä yksin metsässä, ja aurinko mukavasti paistaa. '' Täällä on kyllä ihan rauhallista.'' Hän ajatteli, ja jatkoi omaa kävelemästä. Sitten sekarotuinen löysi joen rannan, ja päätti mennä juomaan vettä. ''Oiskohan täällä ketään muita, kuin minä?'' Yasuki kysyi itseltään, ja joi rauhassa vettä, ja eikä pidä kiirrettä. |
|
|
|
Post by moonlight on Mar 12, 2009 15:02:17 GMT 2
//Täällä! Minä moonlight tulen ja jatkan peliä.  // Sucika "tuolla on joku, kukakohan?" ajatteli Sucuki ihmeissään, kun kuuli äänen, joka tuli joen rannasta. Sucika ilmestyi puun alle ja katsoi koiraa ihmeissään. Puu ei ollut suuri, mutta sen kokoinen että siitä oli apua varjon etsimisessä. Joki ei ollut kauhean leveä, mutta vesi oli raikasta ja siksi hyvää janon sammuttamiseen. "En odottanut, että täällä metsän keskellä olisi joku. Toivottavasti se ei ole menrasta." ajatteli susika mielessään, mutta alkoi ihna hiljaa kävellä joen rantaa kohti, jonka toisella puolella koira joi. "Kuka olet?" kysyi Sucika koiralta. Sucikan häntä heilui hieman ja sen ilme oli lempeä. |
|
|
|
Post by minna on Mar 12, 2009 17:25:25 GMT 2
Yasuki
Uros joi vettä hetken, ja kääntyi sitten äänen suuntaan, ja katsoi tuntematonta koiraa.
''Minun nimeni on Yasuki, ja olen laumaton koira.'' Keltainen uros vastasi tämän koiran kysymykseen.
''Mikä sinun nimesi on?'' Tämä kysyi heti perään, mutta hän hymyili kuitenkin lempeästi. Sekarotuinen ei ole nähdyt tuollaista ennen, mutta tahtoi olla koiralle ystävällinen.
''Hän näyttää ihan mukavalta, ja hän olisi minulle mukava ystävä.'' Yasuki ajatteli, ja hänen häntä heilui lempeästi iloisesti.
|
|
|
|
Post by moonlight on Mar 13, 2009 17:57:39 GMT 2
Sucika
Sucika käveli vähän lähemmäksi, kun huomasi Yasukin hännän heiluvan.
"Olen Sucika ja kuulun Kidon laumaan." vastasi Sucika Yasukin kysymykseen ja samalla katsoi koiran ulkomuotoa.
Sucika jatkoi, "Kun et kuulu menran laumaan niiin minun ei ole mikään tarve satuttaa sinua, joten jos vain haluat niin, voin olla ystäväsi."
Aurinko paistoi korkealla ja ilma oli hyvin kuuma. Sucika käveli joen rantaan ja alkoi juoda joen viileää vettä.
"Ihanan kylmää, mutta minun pitää pitää silmällä tuota vielä aika tuntematonta koiraa ja vaikka olen kokenut tällaisia koiria jotka kertovat jotakin muuta kuin oikeasti ovat, niin tässä henkilössä on jaloutta ja ystävällisyyttä, en usko että se haluaa tapella ilman mitään syytä." ajatteli Sucika mielessään samalla kun joi. Sitten hän nosti päänsä ylös joesta ja kysyi, "Kuuluuko tämä alue jollekkin laumalle?"
|
|
|
|
Post by minna on Mar 14, 2009 12:51:20 GMT 2
Yasuki
''Ei tämä paikka kuulu kenellekään, vaan tämä on laumattomien paikka.'' Uros vastasi tämäm kysymykseen, ja vähän hymyili lempeästi. Koiralla oli myös jano, ja meni juomaan vähän vettä.
''Tämä on kyllä hyvää, ja tästä virkistyy heti.'' Tämä ajatteli, ja nautti ihanasta kylmästä vedestä. Kun keltainen uros lopetti juomisen, niin hän meni puun varjoon levähtämään, ja tykkää olla puun varjossa.
''Täällä on mukavaa olla.'' Hän ajatteli, ja meinaa nukahtaa ihanaan, ja mukavaan varjoon.
''Haluatko todella olla minun ystäväni?'' Yasuki kysyi sitten, ennen kun ehti edes nukahtaa omaan uneensa.
|
|
|
|
Post by moonlight on Mar 15, 2009 10:05:36 GMT 2
"Tietenkin, mieluummin ystävä kuin vihollinen", tokaisi Sucika puun alla leväilevälle Yasukille.
Sucika perääntyi hiukan ja sitten pinkaisi juoksuun kohti jokea. Joen rantaan päästyään hän pponkaisi ilmaan ja näin liiti joen yli. Hän laskeutui parin metrin päähän rannasta ja sitten vilkaisi Yasukia kohti.
Hän asettui makaamaan vähän matkan päähän Yasukista ja painoi pään alas maahan. Aurinko porotti hänen selkäänsä, mutta Sucika ei välittänyt siitä. Alkoi tuulla hieman ja se viilenti ilmaa vähän.
"Missä päin on Kidon alue?" kysyi Sucika Yasukilta toivoen että hän kuuli.
|
|
|
|
Post by minna on Mar 16, 2009 9:51:36 GMT 2
Yasuki
Uros vähän ihmetteli, että miksi hän rupesi kyselemään tuota.
''En ymmärrä, että miksi hän kysyi että missä Kidon aluea. En minä vaan kuulu sinne.'' Tämä ajatteli meilessään, ja samalla vähän huolestui.
''Kiva, kun pidät minua ystävänä.'' Keltainen koira sanoi, ja hymyili lempeästi ystävälleen. Aurinko lämpimästi paistaa, ja sekarituinen nauttii siitä ihan hyvin.
''Eikös tänään ole sinusta ihana ilma?'' Yasuki kysyi, ja häntä heilui iloisesti.
|
|
|
|
Post by moonlight on Mar 16, 2009 14:11:15 GMT 2
"Niin, onhan nyt ihan hyvä ilma, mutta ehkä voisi olla vähän viileämpää. Hyvää on se että ei sada vettä." Tokaisi Sucika ja katsahti taivaalle.
Hänen häntänsä heilui hieman. Hän katsoi nyt taas kohti Yasukia ja hänen korvansa olivat terhakkaan näköiset.
"Hän taisi vähän ihmetellä, kun kysyin missä päin on kidon alue, mutta kun jos vain muistaisin... En... En pysty... Se äskeinen taistelu sen laumattoman kanssa... Se isku... Menetin suuntavaistoni ja nyt en ole varma missä päin on Kidon alue ja että välttäisin kohtaamisen Menran kanssa niin kysyin tietä, mutta... Hän ei vastannut." ajatteli Sucika samalla, kun yritti muistaa missä päin oli Kidon lauman alue.
Hän nousi ylös ja venytteli hieman. Hänen vasemmassa poskessaan olevaa pintahaavaa alkoi särkeä ja se vaikeutti puhumista, mutta ongelmia ei kuitenkaan huomannut.
Hän kääntyi Yasukia kohti.
"Taisit ihmetellä kun kysyin, että missä päin on Kidon lauman alue." sanoi Sucika ja hymyili lempeästi.
|
|
|
|
Post by minna on Mar 16, 2009 17:06:27 GMT 2
Yasuki
Uros vähän ihmetteli, kun Sucika sanoi hänelle jotain.
''Joo, ja taisin vähän ihmettelä kuin kysyit sen missä Kidon luoma on.'' Hän sanoi, ja sitten vähän hymyili lempeästi.
''Hän on aikamoinen kaveri, mutta minä kyllä pidän hänestä'' Sekarotuinen ajatteli mielessään, ja kääntyi sitten katsomaan taivaalle. Koira noutti, kun taivas on ihanan tyyni, ja aurinko mukavasti ja lämpimästi paistaa.
''Olenko minä sinusta kiva ystävä?'' Yasuki kysyi, ja katsoi omaa ystävänsä huolestuneella ilmeellä.
|
|
|
|
Post by moonlight on Mar 18, 2009 17:44:15 GMT 2
"Kyllä, Olet ihan kiva ystävä , kaikki jotka eivät hyökkää suoraan päin ja ala muutenkaan haastamaan riitaa luettelen kivoiksi ystäviksi ja sinä olet nyt yksi niistä." vastasi Sucika hymyillen viehkosti. Sucika jatkoi,
"Kaikki ovat ystäviäni kehen tutustun, ne ovat ystäviäni niin pitkään ennen kun ne joko pettävät, hyökkäävät tai satuttavat minua muuten, sen jälkeen ne ovat vasta vihollisiani. Ystävyyteni on aina tuki, puolusta ja suojelen ystäviäni, mutta menroja en hyväksy missään muodossa, koskaan." Sucika lopetti korostaen sanaa koskaan.
"Pitäisikö hänelle kertoa että olen menettänyt suuntavaistoni väliaikaisesti, ei ehkä ihan vielä." ajatteli Sucika mielessään.
Sucika käveli joen rantaan ja alkoi juoda. Kylmä vesi valui hänen sisälleen ja samalla viilenti häntä. Sitten hän nosti päänsä ylös ja kääntyi Yasukiin päin.
"Millainen minä sinusta olen; kiltti, pelottava, ystävällinen, hassu? Kysyi Sucika Yasukilta pää vähän kallellaan ja kysyvä ilme kasvoillaan.
|
|
//
//