|
|
Post by minna on Apr 20, 2009 15:52:49 GMT 2
Yasuki
Uros nukkui niin hyvin, että hän alkoi nähdä kaunista unta. Hän oli oman perheensä kanssa, mutta uni muuttuikin yhtäkkiä painajaiseksi. Uroksen veli on kuollut, ja hänen vanhemmat ovat myös kuoleet, ja tämä koira oli ainut joka jäi eloon.
''Eii!'' Keltainen koira huusi unissaan, ja heräsi yhtäkkiä pystyyn. Sekarotuisella alkoi tulla hiki otsaan, kun hän näki oman kauheaan painajais unen. Uni oli ensin rauhallinen, mutta se muttuikin voin vaan painajaiseksi.
''En pidä painajais unesta.'' Yasuki ajatteli mielessään, ja laski kuononsa alas, ja meinaa vähän itkeä surunsa.
|
|
|
|
Post by moonlight on May 8, 2009 14:07:55 GMT 2
Sucika
Sucika säpsähti, kun kuuli toisen huutavan. Hän kääntyi säikähdyksestä ympäri ja näki Yasukin istuvan.
"Hui kun säikähdin. Miksi ihmeessä huusit noin?" kysyi Sucika Yasukilta, joka istui vähän matkan päässä. Aurinko lämmitti yhä enemmän, mitä korkeammalle se nousi. Ensimmäiset linnutkin olivat jo alkaneet laulaa. Sucika kääntyi taas jokea päin ja painoi päänsä alas juodakseen.
"Minä säikähdin ihan oikeasti, vaikka ei ollut mitään säikähtämisen arvoista, vain Yasuki, joka huusi `Ei` syystä tai toisesta." mietti Sucika juodessaan. Sitten hän lopetti juomisen ja kääntyi taas Yasukia päin ja katsoi kysyvä ilme kasvoillaa. Se viestitti, että Sucika haluaisi kuulla vastauksen kysymykseensä.
|
|
|
|
Post by minna on May 8, 2009 15:55:54 GMT 2
Yasuki
Uros kääntyi katsomaan Sucikia.
''Näin painajaista, ja anteeksi jos herätin sinut.'' Hän sanoi, ja hänellä on vähän surullinen ilme, kun hän pelkäsi sitä painajais unta.
''En ymmärrä, että miksi painajaisen, jossa oli minun menneisyys. Sekartuinen ajatteli mielessään, ja ei vaan ymmärrä että miksi se uni sattui tulemaan hänen mieleensä. Keltainen koira ei myöskään ymmärrä, että miksi hän yhtäkkiä näki painajas unen.
''Olen tosi pahoillani, jos herätin sinut.'' Yasuki sanoi, ja ilme meni vähän surulliseksi.
|
|
|
|
Post by moonlight on May 19, 2009 15:00:08 GMT 2
//Sori että vastauksessa taas kerrankin kesti. Aikaa on aina niin vähän että ei kerkeä vastata.//
Sucika
"Näytänkö minä että olisin juuri herännyt. En minun mielestäni" ihmetteli Sucika.
Oli alkanut tuulla, tuuli toi mukanaan myös pilviä. Pilvet voivat tarkoittaa sadetta, mutta ei välttämättä. Sitä se ainakin tarkoitti, että tuuli viilentää ilmaa ja jos aurinko menee pilvien taakse niin ei ole enää tuskallisen kuuma.
"Et sinä herättänyt minua, olin jo hereillä. Säikähdin vain kun huusit. Muuten nyt kun heräsit, haluaisitko lähteä kanssani ruokaa etsimään, kun sen jälkeen ajattelin jatkaa matkaani kohti valon aluetta. Nyt taidan muistaa missä päin se sijaitsee." Sucika sanoi ja hymyili.
"Toivottavasti hän suostuu, yksin metsästäminen ei ole kivaa. Vaikka hän ei kuullukkaan mihinkään laumaan, niin en usko että se on väärin viettää vähän aikaa hänen kanssa." ajatteli Sucika mielessään samalla kun pohti mitä voisi tapahtua, jos ystävystyy liikaa jonkun kanssa joka ei kuulu laumaan ollenkaan.
|
|
|
|
Post by minna on May 20, 2009 18:34:02 GMT 2
//Ei se mitään, ja minullakin on ollut vähän menoja.^^//
Yasuki
Koira oli hetken, ja kääntyi katsomaan ystävänsä.
''Huusin, ja kun näin painajaista, jota en halunnut edes nähdä.'' Uros sanoi, ja meni vähän surulliseksi omasta unestaan. Hän ei uskalla kertoa omasta unestaan, kun se vaan mansentaa enemmän urosta.
''Miksi näin sen unen? Miksi se tuli minun mieleen? Tahtoisin unohtaa sen, mutta se noin vaan yhtäkkiä ilmestyi mieleeni. Mitä nyt teen?'' Sekarotuinen ajatteli mielessään. Sittem keltainen koira ilahtui, kun ystävä pyysi hänet mukaan metsästämään.
''Minä lähden mielläni kanssasi metsästämään, jos se sinulle sopii?'' Yasuki kysyi, ja häntä heilui vähän iloiseti.
|
|
|
|
Post by moonlight on May 22, 2009 19:17:31 GMT 2
Sucika
"Tietenkin se sopii, minähän sitä kysyin. Seura ei ole koskaan pahitteeksi, ainakaan metsällä." Tokaisi Sucika ystävällisesti.
"Hän epäröi vielä, että haluanko varmasti seuraa, vaikka min'hän sitä kysyin. Minun mielestäni yleensä jos kysyy jotain niin yleensä myös halua sitä." ajatteli Sucika mielessään ja samalla nuosi ylös.
Hän alkoi hiljaa ja hiemna epäröiden kävellä joen rantaa pitkin kohti sitä ilman suuntaa, jossa aurinko oli sillä hetkellä. Vaikka aurinkoa ei kunnolla näkynyt, niin hän silti teisi, että aurinko olisi siellä. Sitten hän katsoi taakseen ja kysyi.
"Tiedätkö yhtää hyvää metsästys paikkaa, josta saisi ruokaa vähän helpommin kuin muualta?"
|
|
|
|
Post by minna on May 23, 2009 10:22:24 GMT 2
Yasuki
Uros mietti hetken, ja sitten hän sanoi.
''No en osaa, mutta tuolta pohjoista päin metsää saattaisi löytyä paljon ruokaa.'' Hän sanoi, ja meni sitten joelle juomaan vettä. Aurinko mukavasti paistaa koiran turkkia, ja koira nauttii kyllä mukavasta ilmasta.
''Kumpa voisin unohtaa menneisyyteni, mutta kuinka poistan sen mielestäni? Menneisyyteni jäi nyt vaivamaan minua, sen painajaisen jälkeen.'' Sekarotuinen ajatteli, ja on valmis lähtemään ystävänsä kanssa metsästämään.
''No mennäänkö?'' Yasuki kysyi, ja hänen häntänsä heilui iloisesti.
|
|
|
|
Post by moonlight on May 27, 2009 17:45:00 GMT 2
//Sopisiko, että ääni olisi jonkin eläimen, kun muuta mahdollisuutta ei taida olla, mutta jos keksit jotain muuta parempaakin niin tee vain oman mielesi mukaan. Se oli vain ehdotus. Toivottavasti ymmärsit. ;D//
Sucika
"Mennään vain." sanoi Sucika ja nyökkäsi. Hän kääntyi eteenpäin ja lähti juoksemaan kohti pohjoisen metsiä, jossa Yasukin mukaan olisi enemmän ruokaa.
"Äiti... sain hänet ystäväkseni. Ohjaa minua, etten tee mitään väärää tai laumaani kohtaan mitään kiellettyä. Kuulitko äiti? Rohkaise minua nyt kun sain uuden, mutta vielä vähän epävarman ystävän." hän ajatteli ja hänen silmä kulmaansa ilmestyi pienen pieni kyynel, niin pieni, että sitä ei kunnolla erottanut.
"Häh! Ääh, ajattelen usein nykyään äitiäni. Mistäköhän se johtuu? Varmaan siksi koska äitini kuolemasta on kohta kaksi ja puoli vuotta." sanoi Sucika hyvin hiljaa.
"Häh mitä tuolla on!" Sucika huusi ääneen niin että Yasukikin kuuli sen hyvin selkeästi.
|
|
|
|
Post by minna on May 28, 2009 14:10:03 GMT 2
//Kyllä se minulle sopii, jos haluat että jonkun eläimen ääni otettaisiin tähän mukaan.  // Yasuki Uros kääntyi äänen suuntaan, ja huomasi edessään suuren karhun. Karhu on juuri syömässä peuraa, ja peto nautii sen lihasta. Koira suuttui, ja hyökkää heti karhun kimppuun. Karhu huomasi keltaisen koiran, ja on heti valmiinaa ottamaan haasteen vastaan. ''Täältä pesee senkin riivatun karhu!'' Sekarotuinen huusi, ja aikoo puraista karhua kuonosta. karhu otti omat kynnet esille, ja raapaisi saman tien koiraa kyljestä. '' Hitto.. Soikoon!'' Yasuki ajatteli kaatui sitten maahan, ja vähän kärsi haavan tuskasta. //Eihän haittaa, jos tähän tuli vähän taistelua?  // |
|
|
|
Post by moonlight on May 29, 2009 13:23:20 GMT 2
//Ei taistelu haittaa. Tuleepahan jotain mistä kirjoittaa.  // Sucika"Yasuki!" huudahti Sucika kauhuissaan. Hän näki kuinka yasukin kyljessä olevasta haavasta vuoti hiljalleen verta, mutta ei paljon. Sucika jähmettyi kauhusta, kun karhu kääntyi uhkaavasti häntä päin. Sucika ajatteli että karhu yritti sanoa "peura on minun häivy, jos et halua samaa kohtaloa kuin ystäväsi". "Yasuki on ystäväni ja mitä minä teen? En mitään, vapisen pelosta. Ei! Hän on ystäväni ja mitä pitää tehdä kun ystävä on haavoittunut? Suojella häntä." ajatteli Sucika mielessään. "Yasuki on ystäväni! Häivy tai saat katua sitä!" huudahti Sucika, hän keräsi voimansa ja kyyristyi niin että olisi valmiina hyppäämään. Karhu ei näyttänyt että poistuisi saaliinsa luonta. Sucika hyppäsi karhun yli niin että hänen kyntensä osui karhun silmien yläpuolelle. Karhun takana olevasta puusta Sucika ponnahti takaisin Yasukin vierelle. Laskeuduttuaan maahan hän huomasi, että ei selvinnyt ilman haavoja, nimittäin hänen kyljessään on pitkä, mutta ei kauhean syvä haava. Karhun silmien yläpuolelle ei tullut kuin kaksi hyvin pientä naarmua. "Hitto..." ajatteli Sucika. |
|
//
//
//