|
Post by Takibi on Mar 30, 2008 13:28:51 GMT 2
Chiisa huokaisi helpotuksesta. Hyvä, ettei Edmund ruvennyt tappelemaan. Verta ja kyyneliä siitäkin olisi vain seurannut. Chiisa vilkaisi Edmundiin tämän sanoessa, että suojelisi narttua. Chiisa tunsi punastuvansa, olihan hän tietysti otettu kun uros sanoi suojelevansa ja että osaisi tarpeen tullessa tapella hyvin. Chiisa hämmentyi hetkeksi, kun myös Edmund punastui. Narttu käänsi katseensa nolona pois, mutta Edmund oli jo lähtenyt liikkeelle. Chiisa katsoi kauhistuneena, kun Edmund hyppäsi lähellä susia olevia oksia ja alkoi ulvomaan. "Mitä sinä teet?!" Narttu sihautti mahdollisimman hiljaa ja katsoi kauhuissaan, kuinka Edmund ravisteli oksia, tiputtaen niistä lehtiä. Chiisa sulki silmänsä, odottaen susien hyökkäävän, mutta mitään ei tapahtunut. Chiisa aukaisi toisen silmänsä varovasti ja katsoi susiin. "Luultavasti jotain oravia.. niistä on aina riesaa" Narttu kuuli toisen suden sanovan, toien nyökytellessä päätään. Chiisa huokaisi. Sudet eivät siis olleet vielä huomanneet. Mutta sekin olisi vain ajan kysymys...
|
|
|
Post by sakuravuh on Apr 5, 2008 10:05:17 GMT 2
Edmund kuuli aluksi mitä sudet sanoivat. "En minä mikään orava ole. Pyh!" Chiisa oli myös punastunut ja Ed oli ylpeä itsestään. Se istui taas Chiisan vieressä odottaen, että sudet lähtisivät. Niitä ei näemmä kiinnostanut enää juominen ja ne käänsivät katseensa Chiisaa ja Ediä kohti. Ne eivät kuitenkaan huomanneet heitä, mutta sanoivat:"Onpa täällä oudon hiljaista! Ihan kuin joku olisi syönyt kaikki sudet. Tappelu kyllä piristäisi, kun on näin tylsää!" Ed kuuli mitä sudet sanoivat. Se tajusi, että nyt ei varsinkaan voisi mennä tappelemaan, koska sudet voisivat tappaa Chiisan ja Edin. Se pysytteli hyvin hiljaa ja katysoi Chiisaa.
|
|
|
Post by Takibi on Apr 8, 2008 14:31:07 GMT 2
Chiisa värisi hetken ja toivoi olevansa missä tahansa muualla kuin puussa. Tasapainoin pienekin lipsahtaminen saisi Chiisan rämähtämään alas, ja sudetkin luultavasti kuulisivat sen. Chiisa kuunteli korvat höröllä susien puhetta ja pelästyi näiden mainitessa haluavansa tapella. Chiisa painoi päänsä mahdollisimman alas ja toivoi, etteivät sudet huomanneet heitä. Ja eivätkä ne huomanneetkaan. Narttu vilkaisi Edmundiin ja huomasi tämän tuijotuksen. Chiisa punertui taas hieman toisen katseesta. Narttu ei vielä kunnolla tiennyt mitä ajatella sudesta. Toisaalta se oli ihan komea uros, mutta myös kidolainen. Vihollinen..
|
|
|
Post by sakuravuh on Apr 11, 2008 14:53:41 GMT 2
Ed huomasi, että Chiisa oli punastunut, Edin katseesta. Se luuli itse, että Chiisa luottaisi yhtä paljon Ediin, kuin hän itse luotti Chiisaan. Ystävänä...
Sitten hetken kuluttua Edille juolahti mieleen, että hän voisi mennä tappelemaan susia vastaan ja siten hän voittaisi Chiisan luottamuksen, ellei hän olisi jo sitä voittanut. Sudet kyllä olivat hyvin valmistautuneita tappeluun, että Ed saattaisi hävitä ja ehkä kuolla. Se ei siis aikonut mennä tappelemaan. Se kiipesi hieman ylöspäin ja alkoi toivoa, että sudet lähtisivät.
Eivät ne tietenkään lähteneet ja Ed kiipesi lopulta ihan puun latvaan ja meni makuulle. Mitä hän turhaan töllistelisi susia, jos ne eivät muuta tehneet kuin vain olivat.
|
|
|
Post by Takibi on Jun 6, 2008 12:10:46 GMT 2
Chiisa käänsi katseensa hämilleen pois Edmundista. Tämä ei kuitenkaan malttanut olla vilkaisematta, kun Edmund kiipesi puunlatvaan. 'Toivottovasti oksat kestävät..' Chiisa ajatteli hätäisesti ja vilkaisi alla oleviin susiin. Molemmat niistä istuivat nyt ja katselivat kaukaisuuteen. Chiisa ei enää saanut selvää mitä ne puhuivat, sillä ne kuiskivat nyt hiljaa. Luultavasti jotain salaista. Chiisa painoi tassujaan tiukemmin puunkuoreen ja yritti olla katsomatta enää alas. Korkeanpaikankammoa se oli, Chiisa tajusi hetken päästä ja se vasta hänen oloaan paransikin. Maa tuntui olevan äsköistä kauempana ja Chiisa tunsi horjahtavansa hieman. Juuri ja juuri se sai pidettyä tasapainonsa, mutta oksa räsähti sen verran kovan kuuloisesti, että sudet pongahtivat heti pystyyn ja silmäilivät puuta epäluuloisesti. "Tuota eivät kyllä oravat aiheuttaneet" toinen murahti ja tassutteli lähemmäs puuta. Chiisa henkäisi ja piiloutui nopeasti lehtien suojaan.
|
|
|
Post by sakuravuh on Jun 21, 2008 12:55:21 GMT 2
Edmund
Edmund kuuli rasahduksen. Se nousi ylös, katsoi Chiisaa, jota se ei nähnyt. Ei kai vain Chiisa ollut tippunut puusta. Edmund laskeutui varovasti alemmas puussa, kun se kuuli toisen suden alhaalla murahtavan, että oravat eivät olleet tehneet rasahdusta. Se näki kuinka sudet tulivat lähemmäs puuta, jossa Chiisa ja Edmund olivat. Edmund hätääntyi. Mitä hänen pitäisi tehdä? Se etsi Chiisaa, mutta ei löytänyt. Se alkoi olla varma, että Chiisa oli tippunut maahan. Edmund kuitenkin kuiskasi hiljaa:"Chiisa. Missä olet? Oletko loukkantunut?" Edmund piiloutui joidenkin lehtien taakse, sillä se arvasi, että sudet olivat alhaalla kuulleet Edmundin äänen. Se alkoi miettimään taistelusuunnitelmaa, sillä se halusi näyttää Chiisalle, että se oli hyvä tappelija.
|
|
|
Post by Takibi on Jul 25, 2008 8:05:49 GMT 2
Chiisa kuuli Edmundin äänen, mutta oli liian peloissaan vastatakseen. Se tiesi, että sudetkin olivat kuulleet äänen, sillä ne silmäilivät puuta nyt vihaisesti murahdellen. Toinen niistä alkoi kiertämään puuta, suu kääntyneenä ilkeään irvistykseen. "Tulkaa alas, jos mielitte säästää henkikultanne" paikalleen jäänyt susi murahti ja nuolaisi huuliaan ovelan näköisesti. Chiisa peruutti kauemmas tuosta epäilyttävästä sudesta, mutta astui oksalla harhaan. Sen seurauksena, nartun tasapaino horjahti, joka taas aiheutti sen, että Chiisa tippui oksalta, onneksi varsin matalalta sellaiselta. Vaikkei narttu mikään kissa ollutkaan, sen onnistui tippua kaikillle tassuilleen suhteellisen turvallisesti. Chiisa huokaisi hiljaa, mutta hypähti säikähtäneesti taaemmaksi, kun huomasi tuijottavansa suden vihaisiin kasvoihin. "Kappas... narttu" Susi nuolaisi taas huuliaan ja vilkaisi toveriinsa, joka oli lopettanut puun kiertelyn ja käppäili nyt lähemmäs Chiisaa. Chiisa painoi päätään alas mahdollisimman nöyrän näköisenä, se ei halunnut tapella.
|
|
|
Post by sakuravuh on Nov 24, 2008 18:35:11 GMT 2
Edmund
Edmund katsoi kauhuissaan, kun Chiisa tippui alas puusta ja kuinka se joutui susien saartamaksi. Edmund teki nopean päätöksen. Se ulvoi pelottavasti ensin ja hyppäsi toisen suden selkään puusta. Edmund puri mahdollisemman kovaa suden kaulasta, että se menettäisi tajuntansa tai ainakin kaatuisi. Kauhukseen Edmundin purema susi heitti Edmundin maahan kauas itsestään ja sanoi:" Nartulla taisi olla seuraa. Pidä sinä silmällä sitä narttua niin minä hoitelen tämän." Edmund hätääntyi ja yritti murista sudelle vihaisesti. Se ei kuitenkaan pelottanut toista sutta, vaan se suorastaan yllytti toista hyökkäämään Edmundin kimppuun. Edmund mietti ja mietti, mutta ei keksinyt pakokeinoa. Se katsoi Chiisaa hyvästejen jättäjän ilmeellä. Se kuitenkin ajatteli pelastaa Chiisan tai ainakin taistella niin kauan, että henki menisi lopullisesti. Sitten se keksi. Se huusi Chiisalle:"Kiipeä puuhun. Eivät nuo kai sitä osaa!!"
|
|