Kido :: Suuri joki :: Kaksi kulkijaa [Hiswa]

[zorian]

[Hiswa ja Hukka Zenjan ja mun seuraksi. :> | Lol otsikko.. en keksiny parempaa..]


Päivä oli painumassa iltaan, mutta aurinko lämmitti silti yhä turkkiani kun vihdoinkin kävelin lämpimältä rannalta joelle, hymyilin itsekseni kulkiessani sillä olin juuri saanut ensimmäisen ystäväni ja liittolaiseni tällä saarella, liittolaisen joka oli juuri kävelemässä kohti Menrojen maita ryhtyäkseen Kidojen vakoojaksi Menrojen parissa. Hiljaisena vilkaisin ympärilleni varmistaakseni missä kuljin, sillä saari oli minulle outo ja uusi, enkä ollut ehtinyt tutustumaan oikein muihin alueisiin kuin Kidojen reviiriin, laumattomien alue ja Menrojen alue olivat minulle vielä tuntemattomia.

Varmistuttuani olinpaikastani kävin joella juomassa, kunnes lähdin kulkemaan joen viertä ylävirran suuntaan etsien muita susia tai koiria löytääkseni uusimman "laumani" varajohtajan Hukan jolla varmasti oli minulle paljonkin kerrottavaa ja muutenkin olisi mukava tutustua kyseiseen urokseen.

[Hiswa]

Redden Huwd

Punaruskea susi tutkiskeli peilikuvaansa suuren joen pinnasta. Vesi oli kirkasta, ja kuten uros oli muutamaa minuuttia aiemmin todistanut juomalla, myös jääkylmää. Hukka oli juuri viime yönä tavannut loukkaantuneen laumattoman nimeltä Repa, jonka kimppuun oli hyökännyt luultavasti menralainen. Urosta häiritsi hieman Repan kertoma tarina, varsinkin se, että joku mustaturkkinen Menra oli vain hyökännyt Mirielin ja hänen kimppuunsa ilman mitään erityisempää syytä.
Huokaisten Hukka istahti joen reunalle ja kohotti siniset silmänsä taivaalle. Muutaman pilvenhattarat etenivät korkealla taivaalla hitaaseen tahtiin, eikä tuulta ollut juuri lainkaan. Silti, illan saapumisen pystyi tuntemaan, ilma alkoi nimittäin hieman viilentyä samalla kun aurinko laski yhä matalemmaksi lännessä.

// Kauhean tönkkö vastaus, eikä edes kovin pitkä. Kärsikäämme. 8'D //

[zorian]

Illan saapuminen ja ilman huomattava viilentyminen sai minut etsimään suojaisaa luolaa tai poukamaa jostain päin maisemaa, mutta sitä ei tuntunut löytyvän mistään, niinpä jatkoin matkaani ylävirtaan, kunnes huomasin edessäni joen reunalla istuvan susiuroksen. Hetken katselin epäillen tuota punertavaa, valkomerkkistä urosta, kunnes muistin Syrenin, Repan ja muiden kohtaamieni Kidolaisten kuvaukset Hukasta.
'Onkohan tuo Hukka?'
Mietin ja astelin lähemmäs toista varautuen taisteluun jos toinen näyttäisi vähänkin uhkaavalta.

"Redden Huwd oletan?"
Kysyin hiljaisella, ystävälliselläkin äänellä päästyäni tarpeeksi lähelle toista jotta uros kuulisi puheeni.
"Vai olenko erehtynyt pahastikkin?"
Kysyin vielä ja luimistin pienesti korviani, en pitänyt lainkaan omasta ujoudestani, mutta vielä vähemmän pidin väärässä olemisesta siksi avasinkin suuni hyvin harvoin.


[Lol. X'D]

[Hiswa]

Punaruskea susi kurtisti hieman kulmiaan. Odotettavissa olisi luultavasti suurempiakin ongelmia, jos Mirielin tapauksen kaltaiset hyökkäykset yleistyivisät. Toivottavasti menralaiset eivät vain suunnitelleet mitään hämärää, tuo mietti ja luimisti hieman korviaan ajatukselle. Se ei ollut kovin miellyttävä ajatus.
Hukka käänsi päätään kuullessaan jonkun äänen lausuvan hänen nimesä, ja näki takanaan vaaleanruskean nartun. Uros nousi seisomaan ja kääntyi kasvoikkain tuota kohti, kohottaen kulmiaan. Toinen ilmeisesti tunsi Hukan, muttei Hukka tuota... Tai, tarkemmin ajatellen, jokin nartussa tuntui tutulta. Oliko hän kuullu tuosta aiemmin? Susi oli kuitenkin aivan varma ettei ollut kasvoikkain tavannut toista aikaisemmin.
"Riippuu siitä kuka kysyy", Hukka sanoi hieman varovaisesti ja hymyilemättä. Lyhyen hetken hän tuijotti toista hieman uhmakkaasti silmiin, kunnes hieman poikamainen virnistys ilmestyi tuon kasvoille.
Uros yskäisi hieman nolona ja naurahti, "Ahem, anteeksi vitsailuni. Kyllä, olen Redden Huwd. Kuinka voin auttaa teitä?"

[zorian]

Jännittyneenä odotin hetken toisen vastausta, mutta kun uros sitten kääntyi minua kohti, huomasin jotain mitä en ollut odottanut. Uroksen katse oli jotenkin poissaoleva, vihainenkin ja siksi peruutinkin hieman kauemmas uroksesta, sillä en todellakaan olisi halunnut alkaa tappelemaan nyt kun ystävyys meidän kahden välillä olisi melkeinpä ehdoton asia jotta lauman asiat saataisiin kuntoon. Hämmentyneenä katselinkin urosta toisen vastatessa melko tylysti ja näyttäessä vielä entistäkin vihaisemmalta. Mitään sanomatta luimistinkin korviani vieläkin enemmän ja peruutin yhä taaksepäin, melkein "istuen" persuuksilleni maahan, niin hämmentynyt olin toisen uhmakkaasta käytöksestä, varsinkin sen jälkeen mitä olin Repalta kuullut uroksesta.

Kun punertava uros sitten lopulta suostuikin vastaamaan kysymykseeni ja vaikutti jopa jo hieman ystävällisemmältäkin ainakin äänensä ja ilmeensä perusteella, uskalsin itsekkin rentoutua hieman ja siksi paransinkin asentoani ja ryhtiäni sen verran, että kohtasin toisen seisoen ja lempeästi hymyillen.
"Olen Nezenja, mutta voit kutsua minua Zenjaksi, Syren lähetti minut matkaan etsimään sinua."
Esittäydyin ystävällisesti ja toivoin, että nuoren, tulevan alfamme nimi auttaisi toista rentoutumaan ja luottamaan minuun mikä toki olisi näinä aikoina vaikeaa, varsinkin kun emme tunteneet toisiamme lainkaan.
"Ennen kuin ryhdyt epäilemään kerron, että olen melko uusi saarella, mutta minut kuitenkin nimitettiin Kidojen väliaikaiseksi alfaksi, niinpä olisi hyvä jos ainakin yrittäisimme tulla toimeen keskenämme, vai oletko eri mieltä kanssani?"
Tokaisin nyt hieman sarkastisesti, sillä uskoin uroksen hämmentyvän nimityksestäni ja myös äänensävystäni ja siksi pistinkin koko asian leikiksi, voisimmehan me leikkiä vakavia sitten kun puhuisimme oikeasti vakavista asioista keskenämme.

[Hiswa]

Hukka kohotti kulmiaan toisen vastauksella, ja naurahti sitten äkisti. Niinhän se tosiaan oli! Uros oli aivan päässyt unohtamaan, hehän olivat etsineet uutta väliaikaista johtajaa Syrenin paikalle jo pitkään, kunnes tämä yksilö oli ilmestynyt. Hukka silmäili hieman sivusilmällä toista, ja totta tosiaan, toinen vaikutti aivan sopivalta hommaan. Ystävällisesti hymyillen punaruskea susi nyökkäsi toiselle, osaksi tuon selitykselle uutena saarelaisena ja osaksi tuon kysymykselle, heti saadessaan oman hekotuksensa loppumaan.
Uros yskäisi hieman nolostuneena omasta äkkinäisestä naurustaan. "Tietenkin. Ja olen varma että tulemme toimeen keskenämme", Hukka sanoi ystävällisesti, hieman pehmeämmin tällä kertaa. Toinen vaikutti hieman säikähtäneen uroksen vitsiä, mutta eipä tuota varmaan voinut pahemmin syyttääkään. Olihan ajat nykyään sen verran omituiset, että saattoi sitä varoakin hieman enemmän kuin aiemmin.
"Toivon etteivät menralaiset ole vielä aiheuttaneet teille harmia", Hukka totesi hieman kysyvällä äänensävyllä, nyt hieman vakavampi ilme kasvoillaan. Hän oli jopa törmännyt erääseen jonka kimppuun menralainen oli hyökännyt, ja toivoi tosiaan, että uusi johtaja olisi ainakin tähän asti pystynyt elämään ilman suurempia ongelmia menrojen puolelta.

// Anteeksiiiihh. Jumitin ihan himskutin kauan. Saamaton olen. D: //

[zorian]

[Ei haittaa. :)]


Huokaisin helpotuksesta kun huomasin Hukan olevan juuri sellainen kuin olin kuvitellutkin ja kuullut, nyt uskalsinkin jo rentoutua ja lopulta käytökseni oli sitä mitä alfalta odotettiin, olin ryhdikäs, mutta en kopea, sillä toinen oli beta, joten olimme samalla tasolla keskenämme ja kun nyt kerran aikaa oli, niin katselin urosta tarkasti ja painoin toisen ulkonäön mieleeni. Hukan vastaus helpotti mieltäni ja sai minut nyökkäämään.
"Uskon niin."
Sanoin ja sitten luimistin korviani, Hukan sanat Menroista saivat minut vihaamaan pelkkää ajatustakin näiden kohtaamisesta.
"En ole toistaiseksi kohdannut yhtäkään Menralaista ja olen iloinen siitä, mutta en voi välttyä siltä kohtaamiselta ikuisesti, joten olen aina valmiina kaikkeen."
Totesin ja huokaisin sitten, nämä ajat eivät olleet helppoja kenellekään, mutta johtajia ne koettelivat kaikkein eniten.
"Ai niin, Syren sanoi, että sinulla on jotain kerrottavaa minulle, jonkinlaista pientä infoa asioista jotta olisin ajan tasalla.."
Sanoin nyt kiinnostuneena ja mietin mitä asia mahtoi koskea, Menrojen liikkeitäkö vain, vai jotain muutakin?