Kido :: Ranta :: What's left of me [Zorian]

[Tika]

//Ei mua haittaa pieni kesto. Koita jaksella~//

Repa kallisti hieman päätään. Kylläpä toinen vaikutti vakavalta, taisi siis tosiaan olla joku hyvinkin vakava pyyntö mikä tuolla oli esittää. Repa oli kuitenkin valmis mihin tahansa, ei sen elämällä ollut muutakaan sisältöä tällä kirotulla saarella. Mieluummin tämä tuhlaisi aikansa kidojen avuksi kuin vain vaeltelisi ympäriinsä.
Hiukan tätä kuitenkin arvelutti. Vihamielisyyttä kidoille? Se olisi vaikeaa, mutta Repa aikoi täyttää kaiken mitä toinen toivoi. Se halusi todistaa, että pystyisi mihin vain.
"Vakoojaksi", sanoi Repa lyhyesti toisen lopetettua puheensa. Niin, vakoiluhan oli sitä mitä toinen halusi tältä. Repa luimisti hieman korviaan. Mutta se ei aikonut missään tapauksessa vetäytyä lupauksestaan, vaan päätti pysyä vahvana.
"Kyllä, otan asian hoitaakseni", sanoi uros vakavana ja ylpeänä. Nyt sillä olisi tehtävä, joka toisi sen elämälle sisältöä ja vastuuta. Ja lisäksi tehtävä, joka auttaisi tälle tuttuja olentoja ehkä paljonkin. Mainiota!
"Lupaan täyttää tehtävän parhaani mukaan", sanoi susi virallisen oloisesti ja vakavalla naamalla vieläkin.

[zorian]

[Pyydän jälleen anteeksi, olen ollut kipeenä enkä oo koneellekkaan jaksanu.. yritän vastailla sulle ens viikon aikana..]

[Tika]

//Jjoo ei tässä mitään. //

[zorian]

Odotin hiljaisena, jännitin uroksen vastausta sillä en tiennyt mitä toinen sanoisi, olin jopa valmistautunut siihen, että uros kieltäytyisi. Kun toinen sitten esitti asian suoraan, luimistin pienesti korviani, niinhän se oli, uros olisi Kidojen vakooja siitä päivästä lähtien kun toinen tehtävän hyväksyisi, jos hän nyt sen ottaisi vastaan.

Repan lopulta vastattua myöntävästi ja luvattua tekevänsä parhaansa, hymyilin pienesti ja nyökkäsin toiselle kunnioittavasti.
"Kiitos Repa."
Sanoin hymyillen ja korjasin hieman asentoani.
"En olisi halunnut pyytää tätä keneltäkään, mutta joku tähänkin tehtävään on nimitettävä ja tunnen oloni paljon varmemmaksi kun tehtävä on sinun kaltaisesi, luotettavan Kidolaisen hoidossa."
Totesin lopulta hiljaiseen, mutta kunnioittavaan sävyyn ja vilkaisin ympärilleni, varmistuttuani, että olimme yhä kaksin, sitten rentouduin vielä hieman enemmän, näytteleminen sikseen, nyt en ollut enää alfa, olin Repan ystävä ja sinä pysyisin aina päivieni loppuun asti.

"Kuule Repa, minusta tuntuu pahalta antaa tämä tehtävä sinulle."
Sanoin lopulta ja katsahdin urokseen ujosti.
"Olet nyt jo ystävä minulle, enkä koskaan haluaisi satuttaa ystäviäni, siksi minusta tuntuu pahalta laittaa sinut tehtävään jonka takia Kidolaiset tulevat vihaamaan sinua."
Selitin ja huokaisin hiljaa.
"Sillä kun tilannetta katsoo sinun kannaltasi niin minä ja Hukka tiedämme ainoina vakoojan urastasi, muut Kidolaiset tulevat pitämään sinua Menralaisena, eivätkä he ole kovinkaan suosittuja laumamme keskuudessa."
Kerroin ja luimistin pienesti korviani, tarvitsimme kyllä vakoojan Kidoille, luotettavan sellaisen jopa, mutta jo nyt kaduin sitä, että olin asiaa Repalle koskaan edes ehdottanut, sillä uroshan kuolisi takuuvarmasti jos Menrojen johtaja saisi asian selville.


[Zenja parka, se ei tiedä mitä se tekis Repan kaa.. :/ ]

[Tika]

//Raukka :'P//

Repa hymyili hieman Zenjalle.
"Mieluusti hoidan asian kidon hyväksi", tuhisi uros itsevarmasti. Voi olla, että itsevarmuus vähenee tehtävän tosiaan alkaessa, mutta saihan sitä vähän uhota jo nyt.

Repa kallisti päätään toisen seuraavalle kommentille. Voi ei, eikai toinen nyt alkanut syyttää itseään tästä hommasta? Repa kyllä kantaisi itse vastuun itsestään, olihan se jo kuitenkin aikuinen otus. Kyllä se uskoi käsittävänsä ainakin melkein kaiken vaaran, joka tehtävään liittyi.
"Älä huoli minusta. Sinäkin olet minulle jo kuin ystävä, mutta ei minua niin paljon haittaa, vaikka kidot minua vihaisivat. Pärjään ilman muita, onhan minulla kuitenkin sinut ja Redden Huwd. Minä selviän kyllä tavallani, turhaan huolehdit", selitti uros ja hymyili lempeästi toiselle. Herraa liikutti toisen huolehtivaisuus ja kiltteys tätä kohtaan. Oli mukavaa, kun joku kerrankin osoitti välittämistä.

[Hiswa]

// Antakaa anteeksi kun tulen tänne tökkimään teidän mahtavaa peliänne.. :'DD

Mutta, Tikalle semmoista ehdotusta, että miten olisi Repa / Kassu peli joskus myöhemmin? Repa voisi liittyä Kasimirin kautta laumaan ja saisi samalla hieman esimakua siitä mitä tuleman pitää. *Evil plans*

Ja Zorian, kävisikö Hukka / Zenja peli hitaalla sitten kun olet tämän pelin pelannut loppuun? Ihan vain ehdotus.. Olisi kiva saada nämä johtaja-asiat ja informaatiot pois alta ennen kuin alamme ryhmäpeliä suunnittelemaan sitten kuukauden parin päästä kun juonen muutokset otetaan käyttöön. //

edit/ [[ Selväpä tuo. C: ]]

[Tika]

//Perhanan Hissu, mitä sie sotket meiän peliä XDD Mutta tuota joo. Käyhä se Repa/Kassu, Hiro on niin nössö että Repakin varmaan pärjäis sille x) niin että koetellaan Repaa oikein kunnolla ja lykätään se Kassun armoille. *MUAHAHAHA* Mutta pitää joskus pelata myös Hiro/Repa peli kuiteski :''D Omnom. Sanoppa kun on Kassu vapaalla, mullahan ois ainakin tällä hetkellä Repsukka vapaa nopealla. //

[zorian]

[Ei haittaa välikommentit yhtää ja Hukka & Zenja peli on kuiteski tärkeä. Otetaan se vaikka heti tän pelin jälkeen?]


Hymyilin pitkästä aikaa täysin rentoutuneesti kuullessani Repan vastauksen, sillä siitä tiesin uroksen olevan täysin valmis tähän tehtävään, nyt siis pitäisi vain etsiä Hukka ja kertoa tälle Repan tehtävästä ja tietenkin pitäisi pyytää urosta kertomaan tärkeimmät uutiset.

Repan lopettaessa puhumisen, nyökkäsin hymyillen ja seuraavaksi tein jotain itselleni täysin odottamatonta, nimittäin astahdin lähemmäs urosta ja kosketin toisen kuonoa omallani(?).
"Hyvä on Repa."
Sanoin hymyillen ja katselin ympärilleni, pian olisi aika jatkaa matkaa.
"Näemme täälä kahden viikon välein, muuten emme tapaa, mutta lupaa etsiä minut jos kohtaat ongelmia."
Sanoin ystävällisesti ja tiesin, että me voisimme joutua tappelemaankin keskenämme jos joskus tapaisimme toisemme muiden kuin Hukan läsnäollessa.

[Tika]

Repa oli tyytyväinen, kun tämän puheet näyttivät rauhoittavan toista. Olisihan se hyvin kurjaa, jos toinen ei voisi hoitaa omia tehtäviään, kun huolehti niin paljon Repasta. Olisi siis tärkeää pitää toinen rauhallisilla mielillä.
Uros hämmentyi hieman, kun toinen tuli lähemmäs. Mutta ei mitenkään negatiivisesti, vaan melko positiivisesti. Susi tuhahti hieman toisen kuonoon noiden koskettaessa, ja hymyili sitten iloisesti.
"Hm, tavataan siis täällä. Ja tottakai, etsin sinut jos tulee isoja ongelmia", vastasi susi, vaikka ei kyllä luultavasti kovin helposti lähtisi etsimään toista. Piti sitä kyllä ongelmista nyt itsekin selvitä, olihan Repa kuitenkin jo aivan kykeneväinen huolehtimaan itsestään. Vaikka tehtävä kuinka oli vaarallinen, ei susi saisi siihen turhan paljon sotkea muita, itsensä vuoksi siis. Parempi olisi vain pysyä hiljaa ja selvitä itsekseen.

[zorian]

Odotin vielä hetken varmistuakseni siitä, että kaikki olisi niinkuin piti ja homma olisi sovittu, mutta kun Repa lopulta vaikutti tyytyväiseltä, rennoltakin ja sanoi kyllä ilmoittavansa jos ongelmia ilmenisi, päätin, että olisi aika lopettaa tapaamisemme tähän kun olimme molemmat hyvällä mielellä ja olimme päässeet yhteisymmärrykseen.
"Hienoa, minä jatkankin tästä matkaani ja toivotan sinulle onnea."
Sanoin hymyillen ja katsoin urosta lempeästi, harvoin ystävystyin keneenkään kovinkaan nopeasti, mutta Repasta oli tullut heti hyvin tärkeä ystävä minulle.
"Kaikkea hyvää sinulle matkallesi Repa, näemme pian uudestaan."
Sanoin vielä nopeasti ennen kuin käänsin selkäni urokselle ja lähdin kävelemään kohti jokea, voisin käydä nopeasti juomassa ja sitten jatkaisin Hukan etsintää.


[Lyhyt lopetus, sori :/ | Mut joo, tää oli täs, kiitos pelistä. :>]