Kido :: Ranta :: What's left of me [Zorian]

[Tika]

//Ole tervetullut Zorian :'D//

Repa

Päivä oli kaunis. Talvi rannalla tarkoitti lähinnä kosteampaa ilmaa ja enemmän sateita. Tuon päivänä ei kuitenkaan satanut, vaan aurinko paistoi lämpöisesti. Ilma oli kuitenkin raskas, ja enteili myrskyä. Hietikko oli hyvin pehmeän ja kutsuvan näköinen. Lähellä vesirajaa lokit lentelivät ja syöksyivät välillä mereen. Rannalla, vesirajan läheisyydessä, makasi myös osittain hiekan peittämä tumma hahmo, jonka turkkia satunnaiset tuulahdukset pörröttivät.

Repa höristeli korviaan. Se oli eksynyt tälle rannalle, ja ihastunut ikihyviksi. Laumaton piti hiekasta, vaikka hiekalla olikin kiusallinen taipumus tunkeutua nenään ja silmiin ja suuhun ja kaikkialle. Myös kyljen haavaan, joka oli hiukan parantunut, mutta aristi silti vielä. Susi irvisti; se tiesi, että sen pitäisi pian lähteä mereen puhdistamaan itsensä, eikä ajatus suolavedestä haavassa ollut mitenkään houkutteleva. Niinpä tämä työnsikin ajatuksen mielensä perukoille ja vain makasi lämmöstä nauttien. Välillä tuo höristi korviaan ja raotteli silmiään, jotta kukaan ei pääsisi yllättämään urosta. Sitä Repa ei missään tapauksessa halunnut. Se oli yllätetty jo kerran, eikä toinen kerta kuulostanut mitenkään houkuttelevalta. Kyljen haavaa kirpaisi yllättäen.

[zorian]

Hiljainen, vieno ja lämmin tuuli leyhytteli turkkiani kun astelin mielestäni hyvinkin kauniilla rannalla. Peityin lähes täydellisesti rannan hiekan väriin, turkkini samanväriisyyden ja vaaleiden merkkieni ansiosta, ainoa asia joka minut paljasti olikin tummemmat jalkani jotka paistoivat selvinä vaaleaa rantahiekkaa vasten. Totuttelin vasta siihen ajatukseen, että minut oli nimitetty Kido lauman alfaksi siihen asti kunnes Syren olisi valmis ottamaan paikkansa johtajana, mutta nautin silti suunnattomasti siitä ajatuksesta, että ainakin hetken ajan Kidojen alueet, kuten tämä rantakin olisivat minun laumani alueita ja jälleen kerran minulla oli muutakin tekemistä kuin vain menneisyyden pakeneminen ja miettiminen.

Hymähdin itsekseni ja käänsin katseeni taivaalle, mutta ehdin katsella lokkien lentoa vain hetken kun jo havahduin ajatuksistani, tuuli kantoi mukanaan vieraan uroksen tuoksun ja sai minut varautumaan. Hetken katselinkin ympärilleni ennen kuin tunnistin tummemman hahmon rantahiekasta ja luimistin korviani, nopeasti kuitenkin muistin, että itse olin ainakin oman lauman alueella, kun taas toinen. Hiljaisena astelinkin uroksen luokse ja katsoin toiseen lempeästi, mutta kuitenkin tiukasti. Toinen ei ainakaan ollut Menra, siitä olin varma, sillä vaikka uros susi olikin, niin hänen värityksensä oli väärä, eivätkä hänen silmänsäkkään olleet punaiset.
"Päivää."
Sanoin lopulta lempeästi ja odotin, olikohan uros huomannut tuloni?

[Tika]

//Ohoo, olenpas pihalla :'D En ajatellutkaan, että hahmosi on väliaikainen kidon alfa x)//

Repa

Uros tuhisi hiukan saadakseen hiekan pois nenästään. Susi haukotteli varovasti, ja avasi sitten silmänsä tarkkaillakseen ympäristöä hieman. Laumattoman levollinen katse kiersi rantaa, kunnes tämä huomasi toisenkin koiraeläimen. Hiukan hätkähtäen Repa siirsi katseensa pois ja jännittyi vähän. Tuo tuntematon oli varmasti huomannut tämän, uros tiesi varsin hyvin, että erottui mainiosti vaaleasta hiekasta tumman värinsä vuoksi. Susi irvisti, ja mietti toisen mahdollista reaktiota. Laumaton jännitti huomaamattomasti lihaksiaan, valmiina puolustautumaan tai juoksemaan karkuun tai mitä tahansa, jos toinen olisikin vihamielinen. Höristäessään korviaan tämä kuuli toisen lähestyvän hiljaa. Repa ei ollut huomaanivaankaan, ennenkuin toinen puhui.

Repa makasi hetken vielä paikoillaan, ennenkuin avasi silmänsä, ja kohotti hieman päätään nostaen katseensa toiseen.
"Päivää vain", sanoi susi tyynesti ja katsoi toiseen mahdollisimman levollisesti, vaikka pinnan alla tällä varovaisuus nosti päätään. Toinen ei kyllä oikeastaan näyttänyt kovinkaan uhkaavalta; tuon ilme ei ollut mitenkään vihamielinen ja muutenkin tuo näytti aika rennolta olennolta. Repa nousi varovasti istumaan, ja puisteli hieman turkkiaan saadakseen enimmät hiekat pois. Se oli kuitenkin virheliike, sillä ravistelu sai kyljen haavaa vihlaisemaan ikävästi. Uros jähmettyi kesken liikkeen ja irvisti hiukan. Sitten tämä tasoitti naamansa. Susi ei halunnut näyttää turhan heikolta kenenkään edessä.

[zorian]

//Heh. X'D ei sitä monesti tuu ajatelleeks ennen kuin sen lukee jostain. X'D//


Katselin urosta arvioivasti ja nopeasti laitoin merkille uroksen haavat ja pienen irvistyksen toisen kasvoilla uroksen ravistellessa itseään, irvistys oli kuitenkin nopeasti ohi ja arvelin uroksen haluavan peittää sen. Hetken mietinkin miten menettelisin uroksen kanssa, sitten kuitenkin päätin harvinaista kyllä, näyttää urokselle todellisen, ystävällisen luonteeni, ainahan voisin ajaa uroksen pois rannalta jos päätökseni osoittautui vääräksi, mutta uusimmassa asemassani olin kuitenkin nopeasti oppinut luottamaan vaistooni ja nyt se kertoi minulle, että uros ei todellakaan ollut aikeissa tappaa minua.
"Olen pahoillani, mutta joudun kysymään sinulta, että mitä teet Kidojen alueella?"
Sanoin pahoittelevasti ja heilautin hieman häntääni enemmänkin hermostumisen merkiksi kuin mikään muun syyn takia.

Aikani odotin uroksen vastausta, mutta kärsimättömänä luonteena en voinut odottaa kovin kauaa ja jatkoin.
"Aluehan on vapaata kulkumaastoa perjaatteessa kaikille, mutta näinä aikoina tietty varovaisuus on paikallaan, tiedät kai mitä tarkoitan."
Sanoin ja mietin, että jos toinen olisi Menrojen vakooja, niin ennemmin tai myöhemmin hän sanoisi jotain joka paljastaisi hänet jos itse esittäisin vain tavallista, hölösuista laumalaista jolla ei ollut mitään virallista asemaa lauman hierarkiassa.

[Tika]

//Näinpä >D//

Repa

Susi kallisti päätään toisen kysymykselle. Hassua, ei vielä ollut kukaan tuollaista kysynyt. Ei Miriel (tässä vaiheessa uroksen ilme valahti harvinaisen vihamieliseksi, ilman että tämä itse tajusi sitä. Se kuitenkin tasaantui pian ajatusketjun jatkuessa), ei se ihme otus jonka nimeä tämä ei edes tiennyt, eikä edes Redden Huwd, kidojen varajohtaja. Miksiköhän toinen kysyi tuollaisia? Ilmeisesti tuo ainakin oli hyvin perillä saaren asioista, koska tiesi selkeästi ajan menon. Luultavasti paremmin kuin Repa itse.

"No, lähinnä tulin nauttimaan auringosta ja tästä hiekasta. Kidojen hietikko on paljon miellyttävämpi kuin laumattomien. Menrojen alueita en ole käynyt tutkimassa, enkä kyllä koskaan aiokaan", selitti tumma ja kurtisti hiukan kuonoaan. Se ei ollut saanut mitenkään hyvää kuvaa menroista, eikä varmasti aikonut niitten alueille laskea jalkaansa.
"Tarkoitukseni ei toki ole loukata ketään olemalla täällä", selvensi uros vielä ja hymyili hiukan. Toinen oli hyvinkin mukavan oloinen, eikä Repa jaksanut uskoa olevansa vaarassa. Niinpä laumaton rentoutui ja heilautti hieman häntäänsä. Sen todellinen iloinen luonne alkoi nousta esiin.
"Taidat siis olla Kido, kysymyksesi perusteella?" kysyi uros hyväntahtoisesti.
"Itse olen laumaton", sanoi tämä vielä selventääkseen asiaa. Ettei toinen vaan luulisi menraksi, vaikka tämän puheista kyllä voisi ehkä jo päätellä, ettei susi ollut menra.

[zorian]

Hymyilin itsekseni huomatessani uroksen ilmeiden kirjon, toinen näytti vuorollaan hämmentyneeltä, vihaiselta ja iloiselta ja vieläpä joltain muultakin jota en uroksen katseesta tunnistanut, sen kuitenkin pistin merkille uroksen puheista, että toinen ei ollut vihamielinen taikka Menra, eikä aikonut vahingoittaa Kidoja vaikka alueella liikkuikin.
"Kidojen hietikko tosiaan on mukavempi kuin laumattomien, enkä kyllä itsekkään ole Menrojen hietikkoa mennyt kokeilemaan."
Sanoin hymyillen, myötäillen näin uroksen sanoja, olin samaa mieltä ja mielestäni Kidojen ranta oli jopa kauniimpi näistä kahdesta rannasta, mutta sekin oli mielipide kysymys.

Kun uros sitten ryhtyi puhumaan loukkaamisesta ja puki jo sanoiksikin sen mitä olin epäillyt, siis sen, että uros oli laumaton, heilautin vihdoinkin häntääni ja astahdin ystävällisesti lähemmäs.
"Et loukannut ketään ja olet kyllä tervetullut alueelle, kaikki ovat, jopa Menrat kunhan eivät satuta Kidoja."
Kerroin ystävällisesti ja sitten muistin etten ollut tyhmän roolini takia huomannut edes esittäytyä toiselle.
"Olenpas epäkohtelias kun en nimeänikään ole sanonut."
Pahoittelin ja luimistin pienesti korviani.
"Olen kyllä Kidolainen."
Jatkoin hymyillen.
"Itseasiassa olen Kidojen alfa, nimeni on Nezenja, mutta voit kutsua minua Zenjaksi."
Esittäydyin lopulta ja silmissäni kimmelsi pieni, ilkikurinen hymy samalla kun suupieleni kaartuivat nekin ystävälliseen hymyyn.

[Tika]

//Tulipa muuten tässä mieleen, että -hmm- Repastahan voisi tehdä vakoojan kidoille? :'D Kun jätkä on kuitenkin menravihainen, vaikka kävisikin oikeastaan värityksensä puolesta menroihin. Ja tää on kuitenkin tavannut kidojen betan ja nyt tään alfan, ja tälleku ois kanssa kiva keksiä jotain järkevämpää menoa. Hiswaa(/Fujia) jo haastattelin asiasta, ja sen puolesta kävisi, nyt ei siis tarvitsisi kuin pelata tämä peli jotenkin siihen suuntaan et Repa sais tuon uljaan (not x)) vakoojan arvon. Käykös tällainen?//

Repa

Susi oli tyytyväinen, kun toinen oli noin mukava. Uros oli myös verrattain huojentunut siitä, että toinen ei saanut päähänsä häätää tätä pois; se olisi sutta harmittanut valtavasti. Toisaalta ei toinen kyllä missään vaiheessa ollut vaikuttanut sellaiselta ilkeältä olennolta, lähinnä kiltiltä ja lempeältä.

Toisen ilmoitus siitä, että tuo oli alfa, nosti epäuskoisen ilmeen Repan kasvoille. Aikamoista sattumaa, että juuri kun tämä oli lähtenyt kidojen betan luota onnistui uros törmäämään kidojen alfaan. Hassua! Mutta mitäs, Repalla oli jotenkin sellainen käsitys, että jonkun Syrenin pitäisi nousta alfan arvoon kasvettuaan, ja että Hukka "johti" laumaa tällä hetkellä, koska johtajaa ei ollut? Nähtävästi toinen oli noussut johtajaksi aivan vastikään.
"Vai kidojen alfa ihan! Kido onkin mainion oloinen lauma, kun sen johtokunta on noin... ystävällistä väkeä!" sepitti uros innoissaan.
"Olen tavannut kidojen betankin nimittäin, Redden Huwdin siis... Hieno mies", sanoi susi kunnioittavasti, ennenkuin huomasi oman virheensä. Eihän tämä ollut vielä esitellyt edes itseään!
"Itsehän olen Repa, palveluksessanne!", totesi susi siis ja hymyili reippaasti. Se oli oikein mainiolla tuulella tällä hetkellä. Sen mielestä saari oli toki yhä aivan karmiva paikka, mutta oli se kuitenkin saanut todettua, että saarella oli myös ystävällisiä ja tutustumisen arvoisia koiraeläimiä.

[zorian]

[Käy mulle. :> kuljetetaan peliä pikkuhiljaa sit siihen suuntaan. :>]

Huomasin toisen epäuskoisen ja hieman hämmentyneenkin ilmeen kerrottuani olevani alfa ja hetken tunsin itseni jotenkin loukatuksi, en kai ollut niin avuton, että toisen tarvitsi epäillä nimitystäni. Kuitenkin, ennen kuin ehdin urokselta mitään kysyä, kuulin toisen tavanneen laumani varajohtajan ja liikautin levottomasti korviani, saatoin vain arvata mitä uros oli tälle edessäni olevalle sudelle kertonut.
"Niin tuota.. Redden Huwdhan on upea uros ja hieno johtaja, mutta itse en ole vielä onnistunut häntä tapaamaan nimitykseni jälkeen joten hän tuskin on tietoinen siitä, että Kidoilla on jälleen alfa, joskin väliaikainen."
Sanoin hiljaa, puhuen enemmänkin itselleni kuin edessäni olevalle urokselle.

Seuraavassa hetkessä jouduin kuitenkin taas kuuntelemaan urosta, toisen kehuessa laumaa ja esittäytyessä sitten viimein itsekkin. Pienesti nolostuen hymyilinkin urokselle.
"No mutta Repa, kuinkas sinä nyt noin.."
Aloitin ja katsahdin urokseen ilkikurinen virne huulillani.
"Lauman johtokunta ei ole mitenkään erityinen, lauma se on mikä on erityinen, siksi sitä on helppo johtaa ja koska lauma on mitä on, niin sen johtajatkin näyttävät hyviltä."
Sanoin hieman epäuskoisena, sillä en voinut uskoa sitä, että vähättelin paitsi omaa virkaani lauman alfana, niin myös Hukan virkaa sen betana.

Yksi asia johti kuitenkin toiseen ja kun pienen hiljaisuuden jälkeen(?) tajusin Repan sanat kokonaisuudessaan, katsahdin urokseen kiinnostuneena ja samassa mieleeni tuli eräs jopa hieman outokin idea.
"Kuule Repa.."
Aloitin jälleen ja liikahdin hieman hermostuneena.
"Et olisi halukas ottamaan vastaan pientä luottamuksellista tehtävää minulta?"
Kysyin nyt ja odotin, jos uros kieltäytyisi joutuisin kysymään jotain toista, mutta nykyaikoina harva laumatonkin oli näin ystävällinen kuin Repa joten toisen suden löytäminen tehtävään tulisi olemaan hankalaa.

[Tika]

//Upeeta //

Repa

"Ai, harmi. No etköhän sinä hänet tapaa kuitenkin pian ja varmasti hän on tyytyväinen kun alfaksi on saatu noin taitavan oloinen koirausi", sanoi Repa iloisesti ja hymyili. Se oli tasan tarkkaan sitä mieltä, että parempia otuksia ei olisi voitu kidojen lauman johtoon valita. Ei tämä kyllä tuntenutkaan montaa koiraeläintä tältä saarelta, mutta luultavasti ne olivat aika kurjia olentoja. Näin tumma oli päätellyt pienessä päässään.

"Ääh, samaahan tuo Redden Huwdkin yritti sanoa. Aika vaatimattomia te ainakin olette! Eiköhän se kuitenkin ole aika paljon johtajasta kiinni", totesi uros ja kallisti päätään. Kylläpäs kidon johtajisto vähätteli itseään! Hassua. Susi hymähti. Ehkä sellainen käytös oli vain hyväksi johtajalle, kukapa tiesi. Ei Repa ainakaan, se ei ollut koskaan pahemmin perehtynyt johtoasioihin. Se oli paljon tyytyväisempi saadessaa vain avustaa laumaa jollain muulla tavoin. Vaikka nythän tämä oli kyllä laumaton, mikä jo melkein harmitti sutta... Olihan Hukkakin tarjonnut lauman jäsenyyttä, mutta ei tämä ollut siihen tarttunut. Susi ei halunnut tunkea kidoihin, koska ei tuntenut sopivansa sinne.

"Ai tehtävän? Mikäpä siinä, mieluusti autan sinua ja kidojen laumaakin", sanoi tumma. Sen uteliaisuus oli herännyt, ja se mieluusti auttaisi noin mukanaa otusta. Tämän mielessä ei käynyt hetkeäkään edes odottaa, että kuulisi tehtävän luonteen, vaan susi lupautui tietämättä tehtäväänsä. Se ei oikein voinut uskoa, että toinen keksisi mitään sellaista tehtävää, jota tämä ei mielellään suorittaisi.

[zorian]

Kuuntelin korvat punaisina Repan puheita ja mietin mitä tekisin tavatessani Hukan, mutta ainakin Repan puheista päätellen olimme jo nyt samalla aaltopituudella lauman suhteen, siis minä ja Hukka.
"Kiitos Repa, välitän tiedon eteenpäin Hukalle, meitä molempia lämmittää tieto siitä, että sinä arvostat työtämme."
Sanoin nyt erittäin ystävällisesti ja jäin sitten odottamaan, mitä toinen vastaisi minun kysymykseeni.

Repan vastatessa melkeinpä suoraan myöntävästi ja vaikuttaessa kiinnostuneelta, tunsin pienen pistoksen rinnassani, sydämeni tuntui jotenkin raskaalta kun jouduin ehdottamaan toiselle sitä mitä olisin halunnut sillä toinen selvästi luotti minuun ja paljon.
"Olisin tarjonnut sinulle laumamme jäsenyyttä, sinusta tulisi hieno jäsen Kidon laumaan, mutta koska Hukka on jo ehdottanut samaa, niin en ala jankuttamaan siitä."
Jatkoin nyt lopulta ja katsahdin sitten Repaa, toinen oli susi, joten hän sopisi tehtävään täydellisesti jos hän vain ottaisi sen vastaan.
"Tehtävä on vaativa ja sinä joutuisit asennoitumaan vihaamaan minua, Hukkaa ja koko Kidojen laumaa jos otat sen vastaan."
Selitin ja toivoin, että tästäkin huolimatta uros hyväksyisi pyyntöni.
"Tarvitsen nimittäin jonkun hyvin luotettavan henkilön avukseni, tämä henkilö saisi liittyä Menroihin ja toimia siellä juuri niinkuin parhaaksi näkee, kunhan kaikki Menrat uskovat hänen olevan yksi heistä, ajan kanssa henkilö toivottavasti saisi enemmän ja enemmän luottamuksellisia tehtäviä ja pääsisi parempaan asemaan laumassa, mutta mikä tärkeintä, samaan aikaan tämä henkilö kertoisi joko minulle tai Hukalle mitä Menroilla on tekeillä, mitä he suunnittelevat ja koska.."
Jatkoin ja pidin nyt pienen tauon jotta uros saisi aikaa sopeutua kertomaani, sillä tiesin tai uskoin tietäväni, ettei idea Menroihin liittymisestä ollut oikein sellainen ajatus joka miellyttäisi urosta.
"Mitä sanot Repa, olisitko sinä tämä henkilö?"
Kysyin lopulta, sillä kaipasin kysymykselleni vastausta.


[Sori kesto, ollut hieman ongelmia kotona..]