Aro, Kido - Aihetta valitukseen

[Matsue]

'...ei ole totta.'
Mutta kyllä vain, Chuluzhev valitsi hyvän päivän saaren tarkempaan tutkimiseen. Uros oli saapunut suurelle arolle, Kidon lauman alueille. Sää oli huono; sadetta tuli todella paljon vuodenajan mukaisesti. Chun turkki oli jo läpimärkä eikä suojapaikkaa löytyisi kuin puiden alta. Puita ei kuitenkaan ollut näkyvissäkään keskellä aroa, vain muutama vedenlatistama pensas. Urossusi jolkotteli nopeasti yhä eteenpäin ja eteenpäin löytääkseen pois avonaiselta paikalta. Paksu, märkä turkki ja yhä paheneva sade eivät todellakaan kuuluneet Chun suunnitelmiin. Hänen teki mieli huutaa ääneen, mutta susi hillitsi itsensä ja jatkoi matkaa nopeuttaen vauhtiaan. Kenties suoja olisi jo lähellä?

| Ei mene hyvin tämä kirjoitus pitkästä aikaa. Mutta Xia2, ole hyvä. |

[xia2]

Ariane katsahti taivaalle hieman harmistuneena sinne kertyneistä tummista sadepilvistä, joista alkoi tihkuttamaan vettä ensin hitaasti, mutta ei hän kerennyt edes päätään kääntää, niin vettä tulikin kuin saavista olisi kaadettu.
Ariane oli huojentunut, koska itse se ei joutuisi turkkiaan kastelemaan, hän oli löytänyt pienen onkalomaisen tapaisen suojaisan luolan, vaikkakin Kidojen alueen tiimoilta.
'Eivät ne varmaankaan kovasti vihastu jos minä nyt tässä odottelen että tämä tyhmä sade lakkaa, niin pääsisin takaisin laumattomien alueelle. Sitä paitsi, kuka edes tällaisella koiranilmalla tuolla ulkona hiihtelisikään...', hän ajatteli itsekseen.
Mutta eihän sitä koskaan tiedä, yleensä sitä tuppaa törmäämään ties minkänäköiseen otukseen mitä kummallisimmissa paikoissa ja olosuhteissa.
Ariane heilautti häntäänsä ja käänsi katseensa taivaan pilvistä takaisin maahan, käveli hieman kauemmaksi luolan suuaukosta ja kävi siihen makuulle, tarkkaillen silti silmä kovana mitä ulkona tapahtui.

//No huhhuh tulipas pitkää tekstiä XDD not//

[Matsue]

Chuluzhev nopeutti vauhtiaan entisestään melkein juoksuksi asti. Sade ei lakkaisi vähään aikaan, mutta horisontissa näkyi viimein enemmän puita. Mitä lähemmäs uros pääsi, sitä paremmin hän erotti kiviröykkiön ja ilmeisesti aukon. Chu kiristi tahtiaan ja juoksi nyt kovaa. Susi lepäisi ja kuivattelisi luolassa kunnes sää paranisi. Tämä oli suunnitelma, mutta pian tuuli toi vieraan koiraeläimen hajun. Onkalon luona oli siis selvästi joku. Se ei kuitenkaan estänyt uroksen menoa paikalle. Saavuttuaan luolan lähelle uros hidasti vauhtiaan ja tutki paikkaa katseellaan. Varjoista erottui luolan suulla makoileva koirasusi, josta Chu oli varuillaan. Hän lähestyi vierasta hitaasti, toivoen että pääsisi suojaan ilman sen isompia kärhämiä.

[xia2]

Ariane huokaisi raskaasti, se oli tylsistynyt ja turhaantunut kun sade ei ottanut loppuakseen.
'Tapahtuisipa edes jotain jännää, pinkaisisipa edes joku pupu tuosta ohitse niin sekin olisi jo paljon.' Se ajatteli pyöritellen silmiään vasemmalta laidalta oikealle laidalle.
Yhtäkkiä jostain alkoi kuulua ääntä, Ariane liikutteli korviaan kuullakseen paremmin, liian laiska se oli noustakseen ylös mennäkseen katsomaan tarkemmin mitä äksöniä ulkopuolella tapahtui. Ääni kävi kovemmaksi ja kovemmaksi, kunnes se yhtäkkiä hiljeni, ja Ariane pystyi haistamaan ja näkemään (tosin epätarkasti) toisen.
'Onko se koira? Ei se koiralta ainakaan haise, enemmänkin... Susi?!' Ariane kävi hieman levottomaksi, se ei välttämättä tarpeen tullen pärjäisi sudelle, jos se alkaisi riitaa haastamaan.
Lisäksi toisen turkki oli vaalea, ja koska Ariane oli Kidojen alueella, ei olisi epäilystäkään siitä, etteikö toinen olisi Kido.
'Se tuli ajamaan minut pois, aivan varmasti. Varmaan vielä luulee minua Menraksi tämän typerän turkin takia, voi ei.'

Ariane nousi seisomaan pitäen katseensa kiinni muukalaisen hahmossa, Ariane luimisti korviaan hieman ja hän madalti päätään alistumisen merkiksi. Se uskoi, että osoittamalla kunnioitusta uskomalleen "kidolle", ja saisi säilyttää henkensä.

[Matsue]

Varjoissa näkyi nyt liikettä, ja vieras oli noussut seisomaan. Chu nosti kulmiaan naaraan alistuvalle käytökselle, mutta siten hän käsitti, että naaras luuli häntä kidolaiseksi.
"En ole laumalainen, jos niin luulet," uros sanoi hieman lattealla äänellä, "mutta jos väistäisit? Haluan pois sateesta."
Chuluzhev tassutteli ehkä hieman röyhkeästikin nuorempansa ohi ja päästyään kunnolla suojaan pudisteli turkkiaan useamman kerran. Kun hän oli viimein tyytyväinen turkkinsa kosteustasoon, haki hän sopivan paikan seinämän vierestä ja kävi makuulle. Chu ei niinkään välittänyt seuralaisestaan vaan puhdisteli rauhassa tassujaan. Sade teki aron maaperästä hieman mutaisen, joten juostessaan uroksen tassut olivat likaantuneet.

[xia2]

Ariane huokaisi helpotuksesta kuultuaan toisen sanat, sen henki ei olisi vaarassa. Hyvällä tuurilla.
Narttu hypähti hieman sivumpaan toisen pyynnöstä, vaikka toinen olikin jo hänet ohittanut. Hän päätti istahtaa ja tarkkaili yhä hieman varautuneesti toista, joka makoili maassa tassujaan puhdistellen.
'Onko tuo sitten itseni lailla laumaton, kun väittää ettei kuuluisi Kidoihin? Menra se ei ainakaan voi olla! Mutta en ole nähnyt häntä aiemmin... Ehkä se huijaa minua?!'
Ariane käänsi katseensa toisesta hetken miettien, mutta rohkaistui kysymään:
"Saanenko tietää, mikä herran nimi mahtaa olla?"

[Matsue]

Chu katsahti naaraaseen tuntiessan katseen ja kuullessaan kysymyksen. Hän mietti hetken kannattaisiko nimeä edes kertoa, mutta tuskin siitä haittaa olisi.
"Chuluzhev, laiskimmille Chu," uros vastasi lyhyesti. Hän ei tarkoittanut ilmaisuaan loukkauksena vaikka äänensävy oli edelleen lattea. Tällaisista ensitapaamisesta uros ei pitänyt, ei edes välittänyt, koska muiden seura harvoin kiinnosti tätä. Siksi hän vaikutti hieman tympäältyneltä. Eikä sateessa juoksentelu parantanut asiaa yhtään. Chu kuitenkin päätti kysyä naaraan nimeä hetken hiljaisuuden jälkeen.
"Ja sinä olet?" Uros piti katseensa naaraassa, joka ei ilmeisesti sekään pitänyt vieraasta. Tai sitten hän vain luki signaaleja taas väärin, mutta Chu halusi uskoa ensimmäiseen.

[xia2]

Ariane toisteli mielessään toisen nimeä, jotta muistaisi sen tulevaisuutta varten. Hän unohti kokonaan toisen olevan myös mahdollinen uhka, keskittyessään vain kuuntelemaan toisen äänensävyä, joka otti hänen korviinsa aika kalseasti.
Häntä alkoi enemmänkin häiritsemään toisen asenne kuin ulkona pauhaava tuuli ja sade.
"Vai että Chu... Minä olen Ariane." Hän totesi, ollen hetken hiljaa. Ariane kääntyi nyt kokonaan toiseen päin, ja virnistäen pilke silmäkulmassaan se kysäisi:
"Miks häiskä niin kuivakka on luonnoltaan?"
Puhetyyli ei sopinut Arianelle alkuunsakaan, mutta kai hän yritti muuttaa keskustelun suuntaa, lienekkö positiivisessa vaiko negatiivisessa merkityksessä.

[Matsue]

'Mitä tämä tyyppi esittää?' oli Chun kysymys heti, kun kuuli tämän Arianen muuttavan puhetapaa. Naaras kummastutti häntä hetki hetkeltä enemmän. Ulospäin Chuluzhev näytti vain hieman hämmentyneeltä, mutta kokosi itsensä muistaessaan esitetyn kysymyksen.
"Syystä," oli suden kryptinen vastaus, sillä Chu ei keksinyt tarpeeksi nopeasti muutakaan. "En vain pidä seuralaisista," hän jatkoi. Urosta väsytti hieman, ja mitä säähän oli katsomista, ei sade lakkaisi sinä iltana. Naaras ei parantanut asiaa yhtään. Chu yritti silti kestää. Hän laittoi makaamaan kunnolla, pää tassujen päällä ja huokaisi. Ilta olisi pitkä ja tylsä, mutta jos Ariane ei alkaisi rähisemään, sujuisi kaikki hyvin.


|| EDIT: Jaa koska peli ei etene, vedän hahmoni pelistä.