|
|
Post by teba on Mar 4, 2008 10:48:26 GMT 2
#Joo, eli Takku tulee tänne 8) Ja tämähän on jatkoa~#
Teba ravasi hyvää tahtia viidakkoon, Chiisa mitä varmimmin kannoillaan. Koira pysähtyi, kun oli edennyt vähän matkaa metsikössä. Nyt piti olla tarkkana, ettei vahingossakaan eksyisi. Harmaa läähätti jonkin verran, koska ravi aron poikki ei ollut ollut mitenkään helppo matka. Koira katsoi taakseen metsän läpi arolle. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa, kuten sitä karhua, ei kuitenkaan näkynyt. Kuitenkaan he eivät olleet vielä turvassa.
|
|
|
|
Post by Takibi on Mar 4, 2008 16:55:52 GMT 2
Chiisa juoksi läähättäen Teban perässä. Sillä oli kuuma, jano ja lihaksiakin särki. Kuitenkin narttu yritti sinnikkäästi pysytellä uroksen kannoilla ja onnistuikin. Kun kido pysähtyi Chiisa jarrutti vauhtiaan ja istuutui läähättäen Teban viereen. Narttu roikotti kieltään suusta ja katseli ympärilleen. "To-toivottavasti emme eksy" Chiisa mutisi huolestuneesti, puoliksi itselleen. Sitä ei yhtään huvittaisi ravata viidakossa ja eksyi sinne, kentiäs loppuiäkseen. Narttu käänsi katseensa Tebaan ja odotti neuvoa mitä tehdä.
|
|
|
|
Post by teba on Mar 4, 2008 17:51:08 GMT 2
"Emme taida, jos emme mene liian syvälle viidakkoon"
Läähätti uros ja tunsi lihaksiaan pakottavan kivun. Pian pitäisi löytää joku suojaisi paikka, jossa voisi levätä. Harmaa vilkaisi Chiisaa. Miten se olikin onnistunut saamaan tuon hoidettavakseen. Ei kidolla toki olltu mitään henkilökohtaista toista kohtaan, mutta urokselle lankesi vastuu toisesta. Ja se painoi, kun pitäisi karhulta päästä karkuun. Turha kuitenkaan olisi nyt murehtia mitään ylimääräistä, kun asioille ei olisi koskaan voinutkaan mitään, eikä koskaan tulisi voimaan.
"Etsitänä joku piilo"
Ehdotti kido hengitys jo vähän tasaantuneena. Harmaa asteli varovasti edemmäs vihreät silmät kiinnostuneina ympäristöä tutkien.
#Tulipas sotkuinen rooli o.o#
|
|
|
|
Post by Takibi on Mar 4, 2008 18:54:05 GMT 2
Chiisa nyökytteli ja tuijotellen hajamielisesti Tebaa. Narttu tosiaan luotti urokseen, se luotti siihen, että tämä saisi nämä pois täältä. Turvaan. Chiisa läähätti vielä hetken ja nousi sitten ylös, kävellen aivan Teban viereen. "E-etsitään vain" Narttu sanoi arasti ja lähti seuraamaan urosta, hiljaisin ja varovaisin askelin. Nyt pitäisi pitää mahdollisimman vähää ääntä. Chiisa painoi päänsä alas ja haisteli ilmaa. Mitään vaaraa uhkaavaa se ei reagoinut, mutta ilma oli selvästi painostava. Kuin koko metsä odottaisi jotain. Chiisa oli varma, että pian tapahtuisi jotain. Ja narttu toivoi, että olisi jo Teban kanssa kaukana silloin.
*outoo miullaki XD ja lyhyt...*
|
|
|
|
Post by teba on Mar 4, 2008 19:36:46 GMT 2
Harmaa kulki niin hiljaa ja varovasti kuin suinkin, mutta se oli hiukan hankalaa kun tämä oli kuitenkin suhteellisen kookas. Pian pitäisi löytää joku piilo, josta heitä saisi etsiä ikinä löytämättä. Asiaa vaikeutti jo se, että Teba oli edelleen melko iso. Tällä hetkellä isokokoisuus tuntui kiroukselta. Koira tarkkaili ympäristöään ja huomasi kaatuneen puunrungon, jonka alla oli kolo. Harmaa vilkaisi Chiisaa pikaisesti ja meni sitten lähemmäs koloa. Koira katsoi sisään koloon. Siellä ei näyttänyt olevan ketään tai mitään, mutta mistä sitä tiesi.
"Odota tässä."
Mutisi harmaa Chiisalle ja kaivoi aukon suuta isommaksi. Lopulta Teba pääsi juuri ja juuri ahtautumaan sisään koloon, silloinkin meinasi jäädä kiinni. Uros ryömi vähän matkaa ja saapui sitten kunnolla kolon sisään. Se olikin melkoisen isokokoinen kolo, melkeinpä luola. Joku oli varmaan joskus asuntu siellä. Sitten puunrunko oli kaatunut suuaukolle ja paikka oli kait hylätty. Tänne kuitenkin mahtuisi kaksi koiraeläintä juuri sopivasti. Koria ryömi aukolle.
"Tule sisään"
Sanoi harmaa hätäisesti Chiisalle, koska se oli kuullut jotain. Ryminää jossakin aron puolella. Teba ryömi takaisin sisään ja asettui odottamaan toista.
|
|
|
|
Post by Takibi on Mar 4, 2008 20:39:18 GMT 2
Chiisan oli pienempi kokoisena ja kevyempänä helpompi seurata Teban raivaamaa tietä. Uroksella oli selvästi hankalaa kulkea kokonsa takia tiheessä viidakossa ja Chiisa tunti sääliä toista kohtaan. Se oli aivan uusi tunne nartulle, siitä ei oltu koskaan välitetty, eikä sekään ollut koskaan välittänyt muista. Nyt se kuitenkin seurasi luottavaisena Tebaa, mihin tämä häntä johdatti. Se olisi varmasti luottanut Tebaan nyt, vaikka se olisi vienyt sen suoraan surmansuihin. Uroksen lähellä Chiisalla oli lämmin olo ja se uskalsi olla enemmän oma itsensä. Kun Teba lyösi puurungon ja käski Chiisaa odottaa, tämä istuutui rungon viereen ja odotti. Se vilkuili kokoajan huolestuneena taakseen, kuin peläten puskan hyppäävän takaa niskaansa. Ikuisuudelta tuntuvan ajan kuluttua Teba palasi takaisin ja käski Chiisan sisään. Juuri silloin Chiisa kuuli jotain ryminää, minkä näköjään myös uros oli kuullut. Chiisa hyppäsi koloon ja ryömi peremmälle. Teban tekemä aukko oli tarpeeksi suuri sille, että se mahtui ryömimään helposti sisälle.
|
|
|
|
Post by teba on Mar 4, 2008 21:07:05 GMT 2
Teba asettui sopivasti koloon niin, että toisellekin jäi tilaa, mutta että tämä samalla näki aukosta ulos. Ulkona jo kuulunut ryminä läheni. Koira pidätti henkeään sen ollessa ihan kohdalla. Se oli se karhu. Onneksi se ei tajunnut yhtään tutkia ympäristöään, juoksi vain raivoissaan ohi. Harmaa huokaisi helpotuksesta. Ulkona oli alkanut tuulla, mutta onneksi kolassa oli kuivaa ja melko lämmintäkin kahden koiraeläimen ruumiinlämmön lämmittäessä sitä. Teballa oli lopultakin aikaa ajatella enemmän asioita. Koira vilkaisi Chiisaa. Chiisa kait luotti tähän, ja niin tämäkin toki Chiisaan. Toinen vain sattui olemaan menra. Uros joutuisi hankaluuksiin, jos johtajalle selviäisi tämän olevan näinkin tuttavallisissa väleissä menran kanssa. Koira ei halunnut menettää johtajansa luottamusta, joka oli tälle kovin tärkeä asia. Mutta Chiisa oli sentään tämän tuttava. Ehkä pitäisi vain pyytää toiseltä, ettei tuo kertoisi kenellekään tuntevansa Teban. Niin selvittäisiin kait helpoimmalla.
|
|
|
|
Post by Takibi on Mar 5, 2008 17:10:29 GMT 2
Chiisa asettui makaamaan aivan kolon päähän ja kuunteli henkeään pidättäen mitä ulkona tapahtui. Teban takaa se ei nähnyt missä päin karhu ravasi, mutta sitä selvemmin se sen kuuli. Sielunsi silmin narttu näki kuinka karhu löytäisi heidän piilopaikkansa ja kaivautuisi kolon sisälle. Se olisi umpikuja koirille, ansa. Chiisa alkoi tärisemään hiljaa ja yritti rauhoitella itseään. Turha tässä olisi panikoida. Karhu ei ollut huomannut heitä. Vielä. Chiisa sulki silmänsä ja odotti. Mitään ei tapahtunut. Vähitellen narttu aukaisi taas silmänsä auki ja katsoi ympärilleen. Kolossa ei ollut vihaista karhua. Vain Teba ja hän. Ulkoakaan ei kuulunut enää meluntaa. Chiisa huokaisi helpotuksesta ja huomasi Teban katseen. Tarkoittiko se sillä jotain eritytistä. Narttu pysytteli hiljaa, miettien katseen tarkoitusta. Ei kai vain uros joutuisi hankaluuksiin, kun tämä kaveerasi Chiisan kanssa?
|
|
|
|
Post by teba on Mar 5, 2008 17:31:55 GMT 2
"Kuule..."
Aloitti uros ja vaikeni sitten. Sen oli vaikea sanoa asia toiselle. Tämä kun ei ollut mitenkään erityisen hyvä puhumaan.
"Kun minähän olen kido ja sinä menra"
Alkoi tämä sitten selittämään takellellen.
"Ja... Me ei oikeastaan saataisi olla... tuota, kavereita"
Sanoi harmaa ja vilkaisi Chiisaa. Kai karhun tapaaminen oli kuitenkin sen verran lähentänyt näitä kahta, että kavereiksi sieti kutsua.
"Ja menetän johtajani luottamuksen, jos hän saa tietää"
Totesi tämä hiukan surullisuutta äänessään. Olisi kamalaa, jos Sëlen ei enää luottaisi tähän, epäviralliseen henkivartijaansa.
"Joten... Voimme toki olla kavereita vielä, mutta olisi kiva jos et kertoisi kellekään, että tunnemme"
Sanoi koira nopeasti ja katseli sitten anovasti Chiisaa.
|
|
|
|
Post by Takibi on Mar 8, 2008 15:55:38 GMT 2
Chiisa hätkähti toisen aloittaessa puheensa. Nyt se tapahtuu, Teba ei halua enää olla nartun seurassa. Huomaamattaan koirasusi pidätti hengitystään ja odotti, mitä toinen oli sanomassa. Toisen alkaessa selittää, että he olivat eri laumoista ja eivät saisi olla kavereita, Chiisa tunsi kuinka kaikki ilma pakeni hänen keuhkoistaan yhdellä henkäyksellä. Chiisa oli tiennyt tämän, Teba aikoisi hylätä hänet. Miksi ihmeessä se sitten oli ottanut nartun mukaan tänne, pelastanut sen hengen, muuttunut ainoaksi henkilöksi johon Chiisa oli koskaan luottanut? Narttu tunsi jonkun möykyn nousevan kurkkuunsa. Se takelteli hetken hämmentyneenä. Teban selittely meni toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, kunnes Chiisa kuuli sanat: "Joten... Voimme toki olla kavereita vielä, mutta olisi kiva jos et kertoisi kellekään, että tunnemme". Nartulla kesti hetken tajuta lauseen merkitys. "To-todellako, voisimme olla kavereita?" Chiisa katsoi silmät suurina Tebaa ja tunsi kuinka jotain vetistä nousi hänen silmiinsä. "E-en tietenkää kertoisi kenellekkään! Kuolisin mielummin!" Narttu jatkoi nopeasti. Chiisan sydän hakkasi nopeammin, kun tämä tajusi viimein, että Teba tosiaan halusi olla hänen silmänsä. Jokin märkä tippui Chiisan poskelle, tämän kyynel. Ensimmäistä kertaa elämässään Chiisa itki pelkästä ilosta.
|
|
