Looking for something? // Mido with Kino!

[tonakai]

// Ei se mitään. Mullakin on pää ihan tyhjä.. x)

Susano'o

Susano vilkaisi nopeasti Kinoa ja oli huomaavinaan sen että harmaaturkkinen ei ollut uskonut. Kino kuitenkin näytti niin ystävälliseltä ettei Susano ollut ollenkaan varma asiasta.
Pian akita kysyi oliko Susano varma. Vaaleaturkkinen naaras oli todella kiusaantunut, mutta ei näyttänyt sitä millään tavalla Kinolle. Susano oli oppinut pitämään kaikki tunteensa piilossa.

" Olen. " Susano vastasi lyhyesti, hiljaisella mutta ystävällisellä äänellä. Tuntui pahalta valehdella Kinolle mutta se oli ainoa vaihtoehto vaaleaturkkiselle naaraalle. Sen käänsi päätään vähän toiseen suuntaan ettei Kino huomaisi surullista ilmettä joka pysyi naaraan kasvoilla.

[midorikawa]

Kino

Kino katsoi toista edelleen huolissaan, mutta sitten toinen sanoi olevansa varma. Naaraan ilme muuttui ihmetteleväksi, hämmentyneeksi ja ehkä vähän surulliseksi. Kino epäili edelleen, ehkä naaras oli ujo. Akita ei kumminkaan aikonut jäädä vaan kyselemään, vaan hän voisi keksiä jotain.

''Mennäänkö saalistamaan?'' Kino kysyi toista katsoessaan ja samalla hän oli menossa etsimään saalistettavaa.

[tonakai]

Susano'o

Kinon ilmeet näyttivät vaihtelevan ihmettelevän ja jopa surullisen välillä. Susano ei kuitenkaan ollut ihan varma, olihan se juuri kääntänyt päänsä ihan toiseen suuntaan.
Kino kysyi menisivätkö he saalistamaan. Susano nyökkäsi myöntävästi vastaukseksi ja oli salaa helpottunut. Nyt se ainakin saisi muuta ajateltavaa.. Olisi muutenkin mukava päästä liikkumaan, vaikka naaras vielä vähän väsynyt olikin.

" Sopii. " Susano sanoi rauhallisella äänellä. Vaaleaturkki nousi ylös ja käveli samaan suuntaan kuin Kino.

[midorikawa]

Kino

Naaras lähti kävelemään jo etsintöihin ja näytti siltä, että hän saa kaverin mukaansa. Kino alkoi hymyillä, mutta pysyi hiljaa ja etsi saalistettavaa. Hänellä olikin vähän nälkä, mutta ei kumminkaan niin suuri, että jaksaisi syödä mitään peuran kokoista saalista. hän tähyili vaikka jänisten tai lintujen perään. Hän kumminkin huolestui, että osaisiko toinen saalistaa niin hyvin kuin tämä akita. ''Osaathan saalistaa..?'' Kino kysyi hieman ujosti, mutta katsoen toista.

Sitten harmaa koira huomasi edessä olevan lintu, joten hän käski toisen olla hiljaa, jotta lintu ei huomaisi heitä. Kino vaani sitä, hän jännitti jalkansa ja nuolaisi huoliaan. Lintu oli fasaani ja se näytti herkulliselta. Sitten yhtäkkiä akita syöksyi puskasta, jossa hän oli ollut. Lintu oli lähdössä lentoon, mutta liian myöhään, sillä Kidolainen sai sen niskasta kiinni. Sitten koira tuli takaisin toisen luo ja alkoi syömään. Hän ei tiennyt oliko toinen saanut saalista vai ei.

//Nyt inspas.. x)//

[tonakai]

//Kiva.. n_n

Susano'o

Kino etsi hiljaa saalistettavaa ja näytti hymyilevän vähän. Susanokin katseli ympärilleen ja yritti saada jonkin saaliseläimen hajun. Kohta harmaaturkkinen akita kysyi osasiko Susano saalistaa.
Susano oli oikeastaan melko loukkaantunut, mutta ei näyttänyt sitä, koska tiesi että Kino ei ollut tarkoittanut mitään pahaa. Susano oli pikkupennusta asti joutunut metsästämään itse ruokansa. Muut samanikäiset olivat silloin vielä juoneet emonsa maitoa.. Vaaleaturkkisen naaraan oli ollut pakko opetella metsästämään jo nuorena, koska nälkäkuolema oli silloin todella lähellä.

" Osaan. " Susano vastasi lyhyesti ja hymyili vähän. Kino oli huomannut fasaanin ja vaani nyt hiljaa sitä. Susanon jadenvihreä katse löysi myös jotakin kiinnostavaa. Vähän kauempana tepasteli muutama pyy. Hiljaa ja matalana hiipien Susano alki lähestyä kahta ruskeansävyistä lintua. Kun välimatka oli sopiva, naaras alkoi juosta. Linnut huomasivat lähestyvän vaaleaturkkisen koiran ja pyrähtivät hätääntyneinä karkuun. Susano hyppäsi korkealle ja sai napakan otteen toisen linnun kaulasta.
Vaaleaturkkinen naaras istahti Kinon viereen ja tiputti saaliinsa maahan.

[midorikawa]

Kino

Kino oli tyytyväinen, että toinen osasi saalistaa. Ainakaan hänen ei tarvinnut auttaa tai saalistaa toiselle. Ainakin siinä oli hyvä puoli.

Saalistettuaan Kino söi kaikessa rauhassa toisen vieressä. Näköjään toinen oli saanut pyyn kiinni ja Kino fasaanin. Akita katsoi toista hymyillen ja sanoi. ''Hyvä saalis! Nyt voit varmasti alkaa syömään.'' Koira sanoi toiselle kehuksi ja kehotti samalla syömään. Kino taputti vähän tassullaan viereensä, jotta toinen tajuaisi tulla siihen viereen syömään.

[tonakai]

Susano'o

" ..Kiitos.. " Susano vastasi hiljaa. Sen ääni oli hyvin ystävällinen mutta ilme surullinen, kuten aina. Kino taputti maata tassullensa ja Susano laskeutui makoilemaan, siinä asennossa oli helpompi syödä. 'Hän on todella ystävällinen.. minä en todellakaan ansaitse sitä.. Susano ajatteli ja alkoi syödä saadakseen muuta ajateltavaa.
Susano repi terävilla hampaillaan ensin sulkia pois ja sitten se alkoi nykiä paloja pyyn lihasta. Se maistui naaraan mielestä todella hyvältä..

'Tuli mieleen.. ensimmäinen saalis jonka sain Amaterasun ja Tsukiyomin kanssa.. se oli myös pyy.' Susano muisti. Sen mieleen tuli heti kuva kolmesta pienestä pennusta jotka juoksivat äänekkäästi räksyttäen ja nälkäisinä pyyn perässä. Vaaleaturkkisen naaraan silmät kiilsivät surullisina eivätkä kyyneleet ollet kaukana. Susano oli kuitenkin päättänyt ettei koskaan itkisi muiden edessä ja siinä päätöksessä naaras aikoi myös pysyä.

[midorikawa]

Kino

Kino söi kaikessa rauhassa saalistaan niin kuin toinen, tai niin ainakin Kino ajatteli. Hän huomasi toisen olleen surullisen näköinen koko ajan. Akita naaras katsoi toista huolissaan samalla syödessään saalistaan. Toinen näytti meilkein itkevän, joten naaras huolestui vaan entisestään.

''Onko joku oikeasti hätänä..?'' Kino ei meinannut millään luovuttaa tuosta kysymyksestä. Häntäkin meinasi itkättää, kun toinen oli myös melkein itkemässä. Kumminkin naaras toivoi, että toinen vastaisi nyt oikeasti ja rehellisesti.

[tonakai]

Susano'o

Susano huomasi Kinon katseen, joka näytti hetki hetkeltä huolestuneemmalta. Vaaleaturkkinen puisteli hyvin kevyesti päätään, yrittäen sillä tavalla saada ajatuksensa selkeiksi. Siitä ei kuitenkaan ollut tällä kertaa apua, vaikka yleensä se keino toimi.

Harmaaturkkinen akita näytti jo itsekin surulliselta. Susano ei halunnut enään valehdella Kinolle, mutta se ei myöskään halunnut kertoa mitään.
" No.. kyllä oikeastaan. Mutta sinun ei todellakaan tarvitse huolehtia siitä.. " Susano vastasi ja hymyili pienesti harmaalle akitalle. Susano ei olisi halunnut aina vain murehtia.. Naaras haluaisi elää eri tavalla ja päästä eroon masennuksestaan. Mutta miksi se oli niin vaikeaa?

[midorikawa]

Kino

Naaras katsoi toista, kun se sanoi jotain. Kino oli edelleen surullinen, kun toinen ei suostunut kertomaan mikä on hätänä. Naaras jätti asian kumminkin syrjään ja keskittyi syömään saalistaan, jonka oli saalistanut. Fasaanista ei kyllä ollut melkein enään mitään jälkeä.

Kidolainen söi annoksensa loppuun ja nousi sitten ylös. ''Minä tästä lähden. Nähdään joskus.'' Akita sanoi ja katsoi toista vähän aikaa, ennen kuin lähti hölkkää pois sieltä.

--> poistuu pelistä

//Kiitos pelistä.//