Kidojen laumakokous

[sulka]

# sain tämänkin vihdoin aikaiseksi. '
niin ja Tika saapuu tänne ensimmäisenä minun jälkeeni. #

Suklaanruskea naaras käveli rauhattomin mielin kohti aukeaa, vaikka perässä kulkikin tämän suurikokoinen 'henkivartija'. Sëlenin mieli käsitteli monia asioita. Miten tyypillistä, miten hän oli voinut langeta ansaan ? Tutustua mukavaan urokseen, tapailla tätä hetken aikaa - ja lopputuloksena pennut. Vaikkei naaras ollut ikinä raskaana, hän tiesi silti merkit. Kaiken lisäksi se viheliäinen uros oli karannut heti kuultuaan jälkikasvusta. Huomaamattomasti Kido pudisteli päätänsä, huokaisten hiljaa. Hän selittäisi laumalaisilleen vain odottavansa pentuja, muuta heidän ei tarvitsisi tietää. Vanhimmasta pennusta tulisi seuraaja. Pitkän aikaa Sëlen oli jahkannut lähtöä, muttei ollut varma miten saisi jätettyä laumansa hyviin käsiin. Ja totta vie hän tuleviin pentuihinsa luottaisi. Niimpä niin, aurinko paistoi myös risukasaankin.

Naaras katsahti Tebaa ja loi tälle epävarman hymyn. Tulisiko edes koko laumakokoukseen yhtään porukkaa? Toivottavasti, vaikka riittäisi vaikka yksi tulisi - sana siitä että johtaja saisi pentuja kiertäisi nopeasti. Myös Menroille. Hänen pitäisi pitää pennuistaan erityisen hyvää huolta, sillä Menrat voisivat iskeä likaiset hampaansa hänen pentujensa kurkkuun. Vahinkopentuja tai ei, hän tulisi rakastumaan pentuihinsa. Syntymään ei olisikaan enää pitkä aika, hänen olisi pakko kertoa kaikille. Ja sehän tässä arveluttikin. Miten laumalaiset suhtautuisivat uutiseen? Menrat eivät varmaankaan pitäisi, jonka takia pennuilla oli suuri vaara. Voih, hänen täytyisi opettaa niin monia asioita noille. Tai mistä sitä tiesi ettei tulisikin vain yksi pentu? Sitä suuremmalla syyllä hänen pitäisi pitää tarkkaa huolta pennuistaan - ja se kyllä tulisi onnistumaan.

# tästä tulikin aika hyvän pituinen, Vincentin Miss Blue inspiroi. #

[teba]

#Ja Tika saapuu '#

Harmaa vakava ilmeinen ja suurikokoinen uros asteli hiljaa Sëlenin perässä. Johtaja näytti Teban mielestä kovin rauhattomalta, mutta mistä sitä tiesi, millaisia asioita tuon täytyi käsitellä. Kait johtajuus oli rankkaa puuhaa, ja se varmaan sai mielen rauhattomaksi. Koira tarkkaili vihreillä silmillään ympäristöä, ettei vain mikään tai kukaan pääsisi yllättämään. Teban korvat heiluivat levottomasti puolelta toiselle tämän kuulostellessa ympäristön ääniä.

Teba huomasi johtajansa katseen ja epävarman hymyn. Koira yritti näyttää mahdollisimman rauhoittavalta ja hymyili varmasti takaisin. Tokihan tämä laumakokous jännitti Tebaakin, mutta Sëlenillä oli varmasti kahta kovempi jännitys, koska tuo oli johtaja. Harmaa heilautti hiukan häntäänsä epävarmana, kuin huomaamatta, ajatellessaan mahdollisia kokoukseen saapujia. Voi kun kokoukseen saapuisi mahdollisimman paljon porukkaa, niin saataisiin paremmin asiat selvitettyä kaikkien kesken. Jos tässä nyt mitään selvittämistä olisi, ehkä Sëlen aikoi vain kertoa lauman asioista. Ehkä.

[midorikawa]

//Mido saapuu myös~ :3//

Kino

Nuori naaras oli kuullut, että aukealla oli ollut kokous, joten sinne se suunnisti suoraan. Se käveli reippaasti sinne päin. Sen juoksi aukealla lujaa, sillä olihan siellä aukeata. Hyvällä kunnollaan matka menisi varmasti nopeasti, mutta ongelmana oli myös, että täytyi löytää johtajansa. Naaras nuuhki ilmaa, höristeli korviaan ja tähyili joka suuntaan. Samaan aikaan se läähätti, sillä siellä oli lämmin ja juostessa tulee kunnon hiki.

Sitten naara näki kauempana kaksi koiraa. Se näki siellä ruskean ja harmaan koiran. Toinen oli selvästi heidän johtajansa, joten naaras suunnisti suoraan sinne päin. Se alkoi hidastamaan vauhtiaan, että ei säikyttäisi noita kahta. Tarpeeksi lähelle päästyään se kumarsi johtajan edessä, sillä olihan se johtaja ja sitä piti kunnioittaa.

[meriampiainen]

//Merkkari tulloo.//

Nuori salukinarttu juoksi aukealla nopeampaa kuin koskaan oli juossut. Lilja oli vasta äskettäin kuullut Kidojen laumakokouksesta, eikä siitä olisi hyvä myöhästyä. Tämän keuhkot tuntuivat räjähtävän. Normaalisti Lilja ei väsyisi näin vähästä, mutta tämä oli juossut hyvin pitkän matkaa ilman taukoja.

Kullankeltainen naaras erotti kaukaa kolme koiraa.'Toivottavasti en ole myöhässä...'
Lilja ajatteli hermostuneena ja jatkoi juoksemistaan. Sopivan välimatkan päässä tämä muutti juoksunsa hiljaiseen kävelyyn. Saapuessaan toisten luo tämä kumarsi johtajaansa ja tervehti hiljaa muita vieraita. Lilja oli asunut koko elämänsä saarella, mutta ei oikeastaan tuntenut ketään johtajaa lukuunottamatta, ja hänetkin nuori kido tunnisti vain kertoman perusteella. Lilja jäi seisomaan paikoilleen ja tutkaili toisia mielenkiinnolla.

[sulka]

Ensimmäinen kido saapuikin pian paikalle, kumartaen kohteliaasti. Hänelle kumartamiseen Sëlen ei varmaan ikinä tottuisi.
"Taidatkin olla kuullut täällä pidettävästä laumakokouksesta?" naaras sanoi hymyillen, katsellen kolmatta koiraa. Koira oli harmaavalkoinen, ja kehossa oli muutama arpi.

Vähän ajan päästä neljäskin, nähtävästi hieman kiirettä pitänyt, Kido saapui paikalle. Hän voisi aloittaa jo, tietäen ettei kovin moni ollut valitettavasti kuullut kokouksesta. Kuitekin, sana leviäisi mitä kokouksessa oli kerrottu.
"No, koska nähtävästi tänne ei ole tulossa enempää porukkaa, voisin aloittaa jo. Minä siis olen johtaja, mutta kutsukaa Sëleniksi", suklaanruskea sanoi, hymyillen hieman. Tietenkin hän olisi voinut esitellä lisäkseen Teban, mutta päätti että kyllähän uros varmasti osasi itsensä esitellä. Ensin narttu päätti odottaa että muut esittelisivät itsensä, jonka jälkeen hän kertoisi hieman tilanteesta Menrojen kanssa ja muuta lauma-asiaa. Vasta viimeiseksi hän kertoisi luultavasti suurimman uutisen. Miten hän voisi kertoa asian sujuvasti, jos ei itsekkään ollut vielä sujut asian kanssa?

# lyhyt oli, piti lähteä kouluun. 8') #

[teba]

Teba

Harmaa silmäili saapujia varautuneena. Kunhan vain eivät olisi jotain menrojen vakoilijoita. Koiran ilme oli kivinen, se oli tottunut pitämään naamansa kovana. Koira höristeli korviaan.

Vielä neljäskin kido näkyi saapuvan. Kaippa siinä sitten oli kaikki. Niin tämä ainakin oletti. Harmaa suuntasi huomionsa Sëleniin sen kertoessa nimensä. Koira oli hetken hiljaa. Se ei mieluusti kertonut noin vain nimeään tuntemattomille. Mutta nyt ei saanut olla liian kovisteleva.
"Ja minä olen Teba"
Totesi uros nopsasti.

Innsjø

Oranssihtava pentu hyppeli iloissaan aukealla. Se virnisteli hiukan hömelön näköisesti ja sen häntä huitoi joka suuntaan. Inna pysähtyi äkillisesti huomatessaan kauempana isomman joukon koiraeläimiä. Pentu tuijotti noita kiinnostuneena ja lähti sitten reippaasti tassuttelemaan lähemmäs noita, kiinnostuneena.

Kido saapui juuri sopivasti kuulemaan Sëlenin sanat. Se pysähtyi kuin seinään vähän kauemmas kuin muut ja tarkkaili Sëleniä silmät selällään. Johtajan takana seisova koira aiheutti pennussa epäluuloja, se oli yksi syy miksei tämä mennyt lähemmäs. Niin pelottavan iso. Mutta johtaja oli itsekin niin kunnioitettava, ettei pentu kehdannut mennä lähemmäs. Se vain tuijotteli toisia. Ei tajunnut edes esittäytyä.

[midorikawa]

Kino

Harmaavalkoinen nuori naaras nousi vähän aikaa kumarrettuaan. Se katsoi johtajaa silmiin vihreillään silmillään. Oikean silmän päällä oli naarmu, joka ei ollut hirveän pieni. Johtaja ja tämä toinen näyttivät esittäytyvän ja he halusivat tietää tämänkin nimen. ''Minä olen Kino.'' Naaras sanoi ja katsoi samalla johtajaa. Sitten yhtäkkiä paikalle saapui nuori pentu. Kino ihmetteli tätä, mutta ei sanonut mitään.

//Oho! Tulipas lyhyttä. xD//

[meriampiainen]

Lilja oli hetken hiljaa, katsoen jokaista vuoronperään.
"Nimeni on Lilja."
Nuori naaras sanoi ja heilautti pienesti päätään. Tätä harmitti, että ei ole ollut ennen ollut tällaisissa kokouksissa. Kullankeltaisen naaraan silmät osuivat pian pieneen pentuun, joka tuijotteli näitä.
"Pentu..."
Sana karkasi Liljan suusta, tosin niin hiljaa että sitä oli erittäin vaikea kuulla. Pieniä pentuja oli aina hauska katsoa, mutta naaras käänsi päänsä pois. Lilja asettui istumaan ja yritti näyttää mahdollisimman asialliselta.

[sakuravuh]

//Sakurakin saapuu//
Edmund
Edmund oli omasta mielestään hyvin myöhässä ja se juoksi niin, että hiki lensi. Se saapui aukealle ja ravisti muista erillään ensin ylimääräiset hiet pois itsestään. Sitten se meni muiden luo ja kumarsi hyvin syvään johtajan edessä. "Anteeksi, että myöhästyin." se pyysi hyvin ystävällisesti. Sitten se meni hieman kauemmas johtajasta. Sitä nolotti, mutta se kuitenkin esittäytyi:"Nimeni on Edmund. Toivottavasti oli minun vuoroni esittäytyä." Sitten laittoi hyvin anteeksi pyytävän katseen kasvoilleen ja odotti, että joku muu esittäytyisi.
// Ihan oikeasti. Olen tosi pahoillani, että en ilmoittanut!!//

[sulka]

# Sakura, vinkkinä; koirat eivät osaa hikoilla. tämän takia ne läähättävät. 8) #

Sëlen yritti painaa kaikkien nimet muistiin ja onnistuikin siinä kohtalaisesti. Saluki oli Lilja, harmaavalkoinen oli Kino. Pian suklaanruskeakin huomasi kauempana olevan pennun, ja hymyili tälle. Pian hänkin kasvattaisi tuollaisia.
"Pentu, tule vain rohkeasti esittäytymään tänne", Sëlen rohkaisi edelleen hymyillen, huomaten että paikalle saapui vielä yksi koira. Edmund.

"Siispä lauman asioihin. Vielä ei ole syttymässä sotaa, joten älkää uskoko huhuja ennen kuin kuulette asiasta minulta. Yritän päästä Menran johtajan puheille, mutta tietenkin on sattumaa milloin kohtaamme - siihen saattaa kulua päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Suurempia tappeluita siis en katso kovin hyvällä, vaikka Menrat ärsyttäisivät. Onhan se kuitenkin mukavampaa elää rauhassa kuin sodan keskellä, eikö?" Kido kertoi, miettien samalla itsekkin miten jatkaisi. Kysymyksiä, niin. Ehkä edessä seisovilla koirilla oli hänelle kysymyksiä, joihin hän tietenkin parhaansa mukaan vastaisi.
"Otan kysymyksiä vastaan ja pyrin vastaamaan totuudenmukaisesti." Sëlen jatkoi vielä viimeisen lauseen, miettien mitä kertoisi seuraavaksi. Ja milloin hän kertoisi pennuista? Kuinka laumalaiset suhtautuisivat? Kuinka Teba, hänen henkivartijansa suhtautuisi? Kuinka paljon kysymyksiä ilman vastauksia.