|
Post by mcromu on Sept 11, 2007 13:09:58 GMT 2
Santeri pian tajusi, että ei tästä mitään tappelua syntynytkään. Hyvä niin, muuten olisi voinut käydä vielä huonosti. Santtu nyökkäsi vähän iloisempana Teballe ja häntäkin heilahti pari kertaa. "Juu-u, ja aion elää täällä vielä kaaaa-uan." Santeri sanoi venyttäen viimeistä sanaa hymyillen Teballe. Poika hymyili, mutta sitä jäi vaivaamaan se asia, mitä Victiman ja Teban välillä oli oikein tapahtunut aiemmin. Kido vilkaisi Victiman perään, aina siihen asti, kun tämä kävi loikoilemaan kivelle katsellen kuitenkin rannalla olevien perään. Pian Santtu käänsi katseensa sitten Tebaan ja tämä kävi istumaan. "Minua ei ainakaan vielä (haukotus) väsytä." Santeri sanoi Teballe pienesti haukotellen, vaikka sen äänestä kuuli, että pojua väsytti. Mutta kido halusi valvoa niin pitkään kuin suinkin, unirytmi oli mennyt jo aikoja sitten pilalle, niin että nukutaan päivät ja valvotaan yöt.
|
|
|
Post by teba on Sept 11, 2007 15:39:18 GMT 2
Koira virnisti pienesti Santun puheille. "Vais niin" Sanoi tämä hiukan naurahtaen. Teba katsoi syrjäsilmällä Vikin perään. "Jahah. Vai ei sinua väsytä" Sanoi tämä virnistäen toiselle. Kyllähän tuota ainakin vähän väsytti. "Mutta tiesitkös, että minua ainakin väsyttää" Sanoi tämä ja hymähti. Sitten koira nousi ja asteli pehmeälle ruohikolle. Tämä venytteli hiukan ja alkoi sitten makaamaan siihen. Tämä haukotteli.
|
|
Lara X
Lähipiireissä
Jou.
Posts: 150
|
Post by Lara X on Sept 11, 2007 18:02:47 GMT 2
Narttu katsoi yhä. Hiljalleen silmät alkoivat lupsua kiinni ja lopulta susikoira nukahti siihen veden ympäröimälle kivelle.
#Hyper lyhyt >_>#
|
|
|
Post by mcromu on Sept 11, 2007 18:32:07 GMT 2
Santeri päätti, ettei kävisi nukkumaan, kuten aikuiset olivat aikeissa, Victima olikin jo nukahtanut. Santtu istuskeli ja vilkaisi vuorotellen kumpaakin isompaa. Hetken päästä poju huomasi pian tylsystyneensä toisten vain makoillessa. Santeri nousi ylös ja lähti ihan ajan kuluksi kävelemään hiljaa pientä rinkiä. Muutaman minuutin päästä sekin kävi tylsäksi ja kido huokaisi. Uloshengitys sai aikaan höyrypilven, joka nousi ylös ilmavirran mukana ja Santtu seurasi katseellaan höyrypilveä, joka pian haihtui ilmaan, mutta Santtu jäi tuijottamaan tähtiä. Poika sitten tähtiä tuijotellessaan jäi ajattelemaan edesmennyttä äitiään ja kahta sisarustaan (toisin sanoen, angstasi). Santtu ei ollut vähään aikaan keskittynyt muistelemaan perhettään, ja sellainen menetys tuntuu pienestä pojasta tosi kipeältä. Santeri vilkaisi molempia aikuisia, mutta istahti sitten ja painoi päänsä alas. Nyt pojasta tuntui niin hemmetin pahalta ja tämä puri hampaitaan yhteen. 'En itke, en itke! Isot pojat ei itke turhaan.' Santeri käski mielessään, mutta helmenvalkea kyynel norui kidon poskea vasten ja tämä ei enää pidätellyt itseään, vaan vaipui maahan mahalleen ja pillahti hiljaiseen itkuun.
#Santtu angstaa ^^'#
|
|
|
Post by teba on Sept 11, 2007 19:19:55 GMT 2
Koira vilkuili välillä Santtua luomiensa raoista, kunnes vaipui jonkinlaiseen horrokseen. Teba makoili aistit herkkänä, mutta kuitenkin jotenkin unessa. Lopulta tämä vaipui kunnon uneen. Se näki unta.
Nuori pikimusta susi juoksi pitkin metsää. Se juoksi ja juoksi, eikä metsä koskaan loppunut. Välillä se vilkuili hädissään taakseen. Jokin seurasi sitä. Takaa kuului rysettä ja murahtelua. Susi juoksi kuin olisi saanut siivet. Sen vilkaistessa taas taakseen, sillä todella oli siivet. Musta nousi naurahtaen ilmaan ja katseli metsää allaan. Takaa-ajaja jäi jonnekin kauas. Suden ollessa noin korkeimpien puiden latvojen kohdalla surkastuivat siivet ja musta putosi, putosi ja putosi. Syvään kuiluun. Sen pudotessa siltä vierähti kyynel ja kuului tukahtunut nyyhkäisy
Koira heräsi hätkähtäen. Tämä oli nähnyt painajaista. Teba nousi vauhdilla istumaan ja tarkkaili hurjana ympäristöään. Mitään muuta ei näkynyt, kuin Santtu. Koira hämmästyi huomatessaan toisen itkevän. Tämä hiipi varovasti lähemmäs. "Hei, mikä on?" Kysyi tämä varovasti ja katsoi toista huolissaan.
|
|
Lara X
Lähipiireissä
Jou.
Posts: 150
|
Post by Lara X on Sept 11, 2007 19:25:38 GMT 2
Narttu heräsi nopeasti korvat herkkänä ja tarkasteli tilannetta. "Santtu..." Susikoira kuiskasi hiljaa. Santtu saattoi kuulla. Toivottavasti. Kido laskeutui lammen veteen ja käveli hiljaa vedestä Santerin luo. "Poju, hei poju. Mikä on?" Víctima kysyi hiljaa hellävaraisesti ja laskeutui uroksen tasolle toiselle puolelle. Kido töytäisi hellästi nuorta kuonosta ja yritti hymyillä.
|
|
|
Post by mcromu on Sept 11, 2007 19:43:15 GMT 2
Santeri nyyhkytti epätoivoisesti ,kuuli hetken päästä molempien äänet ja sitten Victiman töytäisyn. Kido nosti katseensa hitaasti ja vilkaisi molempia, muttei sanonut mitään. Poika häpesi itseään, muttei saanut itkua loppumaan. Se oli pitänyt liian kauan pahaa oloa sisällään, ja nyt oli pakko päästää kaikki tunteet ulos. Santeri painoi päänsä taas alas, se ei halunnut katsoa kumpaakaan silmiin. Kido tahtoi vastata kaksikolle, ettei mikään ollut hätänä, mutta poika ei halunnut valehdella. "Minä.. vain.." Santeri aloitti ja tämän ääni selvästi värisi. ".. ajattelin ä-äitiäni." Poika sitten tunnusti ja tunsi sanojensa jälkeen muuttuvan suureksi mammanpojaksi. Ei sitä kieltämään, Santun äiti oli ollut tälle rakas ja toisinpäin, mutta poju ei tahtonut olla mammanpoika. Santeri niiskaisi pari kertaa ja uskalsi nostaa katseensa taas molempiin. Nyt kido tunsi olonsa niin pieneksi ja haavoittuvaiseksi, kuin vain olla voi. 'Minun pitäisi olla vahva, ja rohkea, mutta tässä minä nyt nyyhkytän äitini perään. Tällä tavalla en vaikuta ketään, en ikinä.' Santtu ajatteli hädissään ja tunsi pientä hengen ahdistusta. Oli vaikea hengittää, raskasta. Sydän sykki nopeasti ja poika hengitti raskaasti, kirsu oli tukkeutunut räästä ja suolaiset kyynelet pursusivat Santerin silmistä. Poika katsoi itseensä pettyneenä Victimaan ja sitten Tebaan. Mitähän he nyt mahtoivat ajatella tälläisestä mukarohkeasta mammanpojasta?
|
|
|
Post by teba on Sept 11, 2007 19:55:52 GMT 2
Teba odotteli huolissaan. Ai äitiä kaipasi? "No... Mitä sinun äitillesi sitten on sattunut?" Kysyi tämä varovasti. Eihän siinä nyt mitään hävettävää ollut, esittihän tämäkin kovista vaikka suri kovasti perhettään, jotka oli kadottanut varmaan ikuisiksi ajoiksi. Koiran naamasta paistoi huoli ja myötätunto.
#Lyhkäseksi jäi ;_;#
|
|
Lara X
Lähipiireissä
Jou.
Posts: 150
|
Post by Lara X on Sept 11, 2007 20:02:08 GMT 2
Viki vilkaisi Santeria ja Tebaa. Susikoira laskeutui makuulleen ihan Santerin viereen ja laski päänsä tuon niskan päälle sulkien silmänsä. "Voit sinä itkusi ja surusi näyttää. Ei siinä mitään pahaa ole" Víctima sanoi ja sattumalta muisteli hetken omaa äitiään pitäen silmiään kiinni. Kyynel vierähti tämänkin poskelta valuen Santerin turkkiin. Monta kyyneltä vieri vähitellen samaan kohtaan. Siihen jäi luultavasti märkä kohta. "Kerro jos sinulla on paha olla ja ikävä" Kido sanoi lempeästi pitäen päätään toisen niskan päällä silmät kiinni.
|
|
|
Post by mcromu on Sept 11, 2007 20:15:22 GMT 2
Santeri tunsi Victiman laskeutuvan vierelleen, pian narttu laski päänsäkin pojan niskalle. Santtu ei osannut odottaa tälläistä, muttei halunnut ajaa Victimaa poiskaan, molempien läsnäolo tuntui helpottavan pojan oloa sen verran, että tämä oli valmis vastaamaan Teban kysymykseen. "Äitini.. Hän on.. kuollut.." Santeri sitten töksäytti ja painoi päänsä alas ja tunsi tärisevänsä vähän. "Minulla on häntä niin kamala ikävä!" Santeri sanoi itkun lomasta ja sulki silmänsä niiskutellen vähän väliä.
#Santeri=Angst, angst.. x) No nyt kyllä meen nukkuu, moikka mustikkarinkeli, moikka mustikkamurukeksi <3#
|
|